Sosiaalisen median sakeassa sisältöviidakossa eri sisällöt kilpailevat huomiostamme. Kiihtyvässä digimaailmassa sosiaalisen median mediabudjetti on välttämätön, jotta sisällöt tavoittaisivat kohderyhmänsä edes jotenkuten. Sanotaan, että rahalla ei voi ostaa onnea – ja sama koskee myös julkaisuihin sitoutuneisuutta. Saamme budjetilla kyllä julkaisumme näkymään kohderyhmämme syötteessä, mutta ainoastaan hyvällä, sitouttavalla sisällöllä saamme tuota syötettä selaavan henkilön pysäytettyä.
Sisältö on edelleen kuningas. Mutta kun sen yhdistää sopusuhtaiseen mainosbudjettiin, silloin meillä vasta on kunnon hallitsijapari.
Mobiilin vaikutus someen: yykaakoo pyyhkäisy!
82 prosenttia suomalaisista seuraa sosiaalista mediaa mobiililaitteella. Tämä on vaikuttanut lähtemättömästi siihen, miten käytämme sosiaalisen median sisältöjä ja kuinka niistä nautimme. Syöte tarjoilee meille sisältöjä kasvojamme lähellä olevalta pieneltä ruudulta, jota selaamme ruudun pinnalla olevan sormen avulla. Sormen, joka niin helposti pyyhkäisee ohi sisällöstä, jollei se herätä kiinnostustamme heti ensimmäisten sekuntien aikana.
Sama koskee sekä orgaanisia sisältöjä että mainosjulkaisuja. Mainosjulkaisuihin suhtaudutaan lähtökohtaisesti nihkeämmin, ja siksi niiden kohdalla onkin erityisen tärkeää luoda hyvää, kohderyhmää kiinnostavaa sisältöä.
Sillä vaikka mediabudjetin avulla saammekin mainoksemme näkymään kohderyhmän syötteessä, vastassa on kuitenkin aina se nopeasti toimiva sormi älylaitteen ruudulla.
Hyvän sisällön anatomia
Paperilla hyvän sisällön tekeminen vaikuttaa simppeliltä. Lähtökohtaisesti se:
- Kiinnittää katsojan huomion
- Pysäyttää sisällön pariin
- Aktivoi
Mainosjulkaisuissa ollaan kuitenkin tässä vaiheessa vasta puolitiessä. Yllä olevan lisäksi niiden tulisi saada aikaan muutakin:
- Mahdollistaa tunnereaktion
- Tunnereaktio johtaa mainoksen muistamiseen
- Muistijälki aktivoituu ostohetkellä
Huomion herättäminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Digitaalisissa medioissa on jo pitkään puhuttu kolmen sekunnin säännöstä. Se on aika, jossa mainoksen täytyy herättää huomio ennen kuin siitä siirrytään eteenpäin. Niin nopeatahtista ja armotonta se on.
Sosiaalisen median kanavien ollessa kyseessä voisi puhua jopa yhden sekunnin säännöstä.
Arvioiden mukaan kohtaamme päivän aikana 6000–10 000 mainosta. OMD & Viomba ovat mitanneet, että lähes 80 prosenttia visuaalisista mainoksista digitaalisessa mediassa jääkin katsojilta kokonaan huomaamatta.
Näkyvyyttä voi ostaa
Ilmainen näkyvyys brändille ei ole mahdottomuus, mutta ei sen varaan kannata myöskään laskea. Maailman rikkain mies Elon Musk on saanut näkyvyyttä Tesloilleen maksuttomalla aktiivisuudellaan Twitterissä. Häntä seuraavat ja hänen viestejään toistavat sekä mediat että monet kuluttajat. Energiajuomayhtiö Red Bull on ollut mukana monessa PR-tempauksessa, jotka myöskin saavat maksutonta mediahuomiota kautta maan. Red Bull oli esimerkiksi sponsoroimassa Felix Baumgartnerin laskuvarjohyppyä 39 000 kilometrin korkeudesta.
On niitä helpompiakin keinoja. Maanläheinen ja varma tapa saada näkyvyyttä sisällölleen on maksettu mainonta. Tavallisen brändin viestit eivät yksinkertaisesti nouse näkyviin ilman mainosrahaa. Kollegamme Emilia kirjoitti blogiartikkelissaan mediamainonnan ABC:stä.
Vuorovaikutus, vuoro ja vaikutus
Kysyttäessä moni varmasti vastaa, ettei pidä mainonnasta. Siitä huolimatta mainonta on brändille olemassa olemisen ehto, kuten käy ilmi Ehrenberg-Bass instituutin julkaisemasta When brands stop advertising -tutkimuksesta. Mainonnan lopettaminen johtaa vuosi vuodelta laskevaan myyntiin.
Vuorovaikutteisuus mainonnan vastaanottajan kanssa on aina ollut mainonnalle haasteellista. Television kaukosäädin tai radion säätönupin korvanneet napit mahdollistivat kanavan nopean vaihtamisen muuksi mainosten alkaessa. Mainosten piti siis oppia käyttämään vuoronsa paremmin hyväksi.
Internetissä sekä erityisesti sosiaalisessa mediassa vuorovaikutteisuus on ollut oletus alusta saakka. Ihmiset katsovat mitä haluavat, milloin haluavat. Perinteinen 30 sekunnin pituinen mainos istuu huonosti sosiaalisen median hektiseen syötteeseen. Sisällöt tuleekin räätälöidä kanaviin sopiviksi maksimoidaksemme niiden saama huomio, ja sitä kautta – vaikutus.
HUOMIO = sisältö + visuaalisuus
Kun suunnittelet sosiaalisen median julkaisua, mieti aina ensin, herättäisikö se sinun huomiosi? Mikä sinua itseäsi kiinnostaisi? Voit vaikuttaa huomion herättämiseen joko sisällöllä tai visuaalisilla valinnoillasi. Jos haluat lukea lisää huomiota herättävästä sisällöstä, tutustu kollegamme Katjan blogiartikkeliin hyvästä sosiaalisen median postauksesta.
Julkaisujen visuaalisuus on joka tapauksessa avainasemassa huomion herättämisessä. Niiden osalta kannattaa huomioida nämä 4 asiaa:
- Viesti aina ihmiseltä ihmiselle!
Kokemuksemme mukaan ylivoimaisesti parhaiten huomion sosiaalisen median syötteessä herättävät ihmiskasvot. Niihin pystymme samaistumaan. - Huomioi mobiilikäytön asettamat vaatimukset
Onhan kuvasi tai videosi optimaalisen kokoinen kännykän ruutuun? Jos teet infograafin, onhan sen teksti tarpeeksi suurta? - Videossa mene suoraan asiaan!
Tärkeimpiä asioita kuten viestiä ja logoa ei kannata jättää videon loppuun, sillä suurin osa katselijoista ohittaa videon jo kolmen sekunnin jälkeen. - Ole viihdyttävä
Vaikka käytämme sosiaalista mediaa paljolti tiedon etsimiseen, eniten kuitenkin kulutamme aikaamme viihtymiseen. Pohdi aina, voisiko julkaisun aiheen esittää jotenkin katsojaa viihdyttäen tai tavalla, joka herättää tunteita.
Tunnereaktio vahvistaa brändin muistamista, ja mikä olisikaan parempi tapa luoda brändimuistoja kuin hymyn nouseminen kasvoille! Siihen meillä on sosiaalisen median sisällöntuotannon kautta loppumattomat mahdollisuudet
Hyvän sisällön ja markkinoinnin yhteistyöllä tuloksiin
Jos ostettu näkyvyys on kriittinen osa sosiaalisen median strategiaa ja sisältöjen tavoittavuutta sosiaalisen median viidakossa, yhtä kriittistä on tuottaa mainontaankin sitä hyvää sisältöä, joka sitouttaa kohderyhmän edustajaa reagoimaan tai viettämään aikaa julkaisun parissa. Siis pysäyttämään sen mobiililla syötettä selaavan sormen.
Ja sama toisinpäin.
Kuningas (sitouttava sisältö) voi kyllä toitottaa omaa agendaansa kaikelle kansalle, mutta vasta hallitsijaparin toisen osapuolen (mediabudjetti) mukaantulo varmistaa sen, että asiasta keskustellaan oikeissa pöydissä.
