Näin vuoden 2020 lähestyessä on aika ennustaa tulevaa. Me LM Somecossa olemme koonneet ajankohtaisen tietopaketin, miltä näyttää sosiaalinen media Suomessa 2020. Tässä blogiartikkelissa saat katsauksen kehityssuuntiin ja mahdollisuuden ladata katsauksemme laajempana visualisoituna tietopakettina.
HUOM! Tämä artikkeli on vuodelta 2019. Tuoreemmat luvut sosiaalisen median käytöstä käytöstä löydät artikkelistamme: Sosiaalinen media Suomessa 2023.
Olemme jo vuosien ajan aktiivisesti seuranneet sosiaalisen median käytön kehitystä sekä tilastodatana että kuluttajakäytöksessä havaittavien muutosten kautta. Tilastokeskus julkaisi vuosittaisen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen marraskuussa ja sen pohjalta voimme tulkita käytön kehitystä laajalti. Ensinnäkin tutkimuksesta selviää, että sosiaalisen median käyttö on pysynyt 16–89-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa samalla tasolla kuin viime vuonna, eli 61 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa.
Huhut sosiaalisen median käytön vähenemisestä eivät siis tutkimuksen mukaan pidä paikkaansa.
Tutkimus kertoo myös sukupuolten välisistä, elämäntilanteisiin liittyvistä sekä alueellisista eroista sosiaalisen median käytössä. Sukupuolten väliset erot yhteisöpalvelujen käytössä ovat pieniä: miehistä 58 prosenttia ja naisista 64 prosenttia hyödyntää yhteisöpalveluja. Erot suurenevat, kun verrataan esimerkiksi eri elämäntilanteissa olevia: opiskelijoista 91 prosenttia, työssäkäyvistä 73 prosenttia ja eläkeläisistä 27 prosenttia käyttää yhteisöpalveluja. Myös alueellisia eroja on huomattavissa: pääkaupunkiseudulla 73 prosenttia, suurissa kaupungeissa 66 prosenttia, kaupunkimaisissa kunnissa 59 prosenttia ja maaseutukunnissa 50 prosenttia asukkaista käyttää yhteisöpalveluja.
Sosiaalisen median kanavien käyttö
Mutta miten sosiaalisen median viestintä jakautuu eri kanavien kesken? Facebookia hyödyntää 2,8 miljoonaa suomalaista Facebookin raportoiman kuukausittain aktiivisten käyttäjien datan mukaan. Myös Instagram on noussut jo 2,4 miljoonan kuukausittain aktiivisen käyttäjän joukkoon. Twitterissä on arvioitu olevan suomalaiskäyttäjiä lähes miljoona, mutta kuukausittain aktiivisia on arviolta noin 300 000. LinkedInissä rekisteröityneitä käyttäjiä Suomessa on jo 1,2 miljoonaa, ja YouTubea käyttää kuukausitasolla eri tutkimusten mukaan noin kaksi miljoonaa suomalaista. Suoraan vertailukelpoista dataa ei valittettavasti ole kanavista saatavilla.
Uusia tulokkaita on ollut paljon, ja esimerkiksi SnapChat ja Tiktok kasvattavat käyttäjämääriään nuorten keskuudessa. Niiden käyttö on yhä hyvin maltillista vakiintuneempiin sosiaalisen median kanaviin verrattuna.
Tilastokeskus tutkii vuosittain myös sosiaalisen median käyttöä yrityksissä Tietotekniikan käyttö yrityksissä -tutkimuksessa. Tätäkin dataa on saatu jo useamman vuoden ajan, ja peilaammekin eri toimialojen käytön kehitystä viime vuoden tilanteeseen. Sosiaalisen median käyttö vähintään kymmenen henkilöä työllistävissä eri toimialojen yrityksissä on kasvanut viimeisen vuoden aikana kaikilla muilla toimialoilla paitsi majoitus- ja ravitsemustoiminnassa ja ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa. Kasvu on ollut suurinta tukkukaupan ja teollisuuden toimialoilla sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa.
Kehitystrendejä: kaupankäynti, visuaalisuus ja vuorovaikutus
Sosiaalisen median rooli on hiljalleen muuttumassa yhä enemmän kaupankäynnin suuntaan. Markkinointia ja mainontaa alustoilla on tehty jo kauan, mutta Facebook on jo pitkään tehnyt kehitystyötä, jolla se pyrkii tuomaan ostamisen alustoilleen. Olemme kuulleet maksutapojen tulleen jo testikäyttöön Facebookissa, Facebookin kryptovaluutta on kehitteillä ja Instagramin puolelle on tullut Instagram Shopping. Vielä saamme kuitenkin odotella kaupankäynnin ja maksutapojen tulemista käyttöön Facebookissa.
Sisältöjen saralla visuaalisuuden ja videoiden merkitys kasvaa alati. Eri kanavissa visuaaliset sisällöt herättävät parhaiten huomion, algoritmit tykkäävät videoista ja näkyvyyttä ja sitoutumista saa parhaiten tunteita herättävillä, kanavan kontekstiin sopivilla sisällöillä. Brändimarkkinointi Facebookissa on pitkäjänteistä työtä.
Toisaalta uusiakin viestintäkeinoja syntyy: podcastien kuunteleminen on suosittua erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten parissa. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen mukaan podcasteja oli kuunnellut tai ladannut useampi kuin joka toinen 16–24 ja 25–34-vuotias. Vanhemmissa ikäryhmissä podcastien kuuntelu ei ole yhtä yleistä.
Koko väestöstä podcasteja kuunnelleiden tai ladanneiden osuus oli 26 prosenttia.
Vuorovaikutus yritysten kanssa ja toisaalta yrityksiltä odotettava reaktiivisuus kasvavat. Näin moni yritys joutuu jatkuvasti panostamaan vuorovaikutteisen sisällön tuotantoon ja toisaalta myös johdon kuin asiantuntijoiden aktivointiin. Vain läsnäolon kautta saadaan luotua keskustelevaa ja vuorovaikutteista ilmapiiriä.
Lataa katsauksemme Sosiaalinen media Suomessa
Kokosimme ajankohtaisen tietopaketin sosiaalisen median nykytilasta Suomessa. Saat pureskeltavaksesi paljon tuoretta dataa sekä LM Somecolaisten ja muiden alan asiantuntijoiden näkemystä eri teemoihin liittyen.
Lähteet
Suomen virallinen tilasto (SVT): Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-2957. 2019, Liitetaulukko 2. Sosiaalisen median käyttötarkoitukset vuonna 2019 1) . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.12.2019]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/icte/2019/icte_2019_2019-12-03_tau_002_fi.html
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699. 2019, Liitetaulukko 21. Yhteisöpalvelujen seuraamise yleisyys ja uses 2019, %-osuus väestöstä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.12.2019]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2019/sutivi_2019_2019-11-07_tau_021_fi.html
