Sosiaalinen media Suomessa: Selkeää kasvua vuonna 2020

Tilastokeskuksen mukaan sosiaalisen median käyttö Suomessa on kasvanut viime vuodesta poikkeuksellisen paljon – jopa 13 prosenttia. Koronan värittämä vuosi 2020 on siis muuttanut selkeästi suomalaisten tapoja viestiä. Tutkimuksen mukaan ylipäätään internetin käyttö medioiden seuraamiseen ja viestintään on lisääntynyt, eli paljon puhuttu digiloikka on nyt todella otettu.

Tilastokeskus julkaisi vuosittaisen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksen tulokset tiistaina 10.11.2020. Vielä vuosi sitten yhteisöpalveluita käytti 61 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista, kun tänä vuonna luku on noussut 69 prosenttiin. Edellisinä vuosina käytön kasvu oli kovin hidasta, nimittäin jo useamman vuoden ajan sosiaalisen median käyttö on pyörinyt noin 60 prosentissa 16–89-vuotiaista. Sosiaalisen median käyttö kasvoi erityisesti iäkkäämpien, eli 65–89-vuotiaiden keskuudessa.

Tämäkin tutkimus vahvistaa siis sen, mistä medioissa on puhuttu paljon: digiloikka on otettu niin useilla työpaikoilla kuin vapaa-ajan vietossa ja sosiaalinen kanssakäyminen on siirtynyt aiempaa laajemmin yhteisöpalveluihin.

Sosiaalisen median kanavien käyttö

Tilastokeskus tutki ensimmäistä kertaa myös eri yhteisöpalvelujen käyttöä. Suosituin yhteisöpalvelu oli Facebook, jota seurasi 58 prosenttia 16–89-vuotiaista. Toiseksi kiri Facebookin omistama WhatsApp 50 prosentilla, kolmanneksi suosituin oli Facebookin omistama Instagram 39 prosentilla. SnapChat oli seuraavaksi suosituin 14 prosentilla ja sitä seurasivat Twitter ja LinkedIn molemmat 13 prosentilla. Vähiten käytettyjä olivat uudet kanavat TikTok (6 %) ja Jodel (5 %). Tutkimuksessa myös Suomi24 oli luettu yhteisöpalveluihin, mutta sen käyttö oli kovin vähäistä (3 %).

On kiinnostavaa tehdä havaintoja sosiaalisen median kanavien käytöstä eri ikäryhmissä, joten visualisoimme seuraavaan kuvaan kanavakohtaiset erot ikäryhmittäin. Facebook on kanavista selkeästi suosituin, mutta WhatsApp on noussut suosiossa lähelle. Lähtökohtaisesti kiinnostavinta on huomata, että kolmen kärki koostuu pörssiyhtiö Facebookin omistamista yhteisöpalveluista: Facebook, WhatsApp ja Instagram. Heidän strategiansa tuntuu siis yhä toimivan, eikä monesti vuosien varrella povattu alamäki näytä vieläkään alkaneen.

Facebook

Instagram

WhatsApp

SnapChat

Toinen kiinnostava havainto on, että SnapChatin suosio oli kaikkien 16–89-vuotiaiden joukossa hieman yleisempää kuin Twitterin tai LinkedInin käyttö. Kun taas katsotaan ikäluokkien välisiä eroja, huomataan SnapChatia käytettävän aktiivisesti 16–24-vuotiaiden (71 %) ja 25–34-vuotiaiden (26 %) keskuudessa, mutta tätä vanhemmissa käyttö on hyvin vähäistä. Twitterin käyttö taas on yleisintä 16–34-vuotiailla ja LinkedInin käyttö 25–54-vuotiailla.

Twitter

TikTok

LinkedIn

Jodel

Häntäpäätä suosion suhteen pitävät uudet kanavat TikTok ja Jodel sekä suomalainen Suomi24. TikTokista ja sen suosion kasvusta on viime vuosina puhuttu paljon, mutta kanava on yhä hyvin marginaalisen kohderyhmän eli nuorten käytössä. Tässä tutkimuksessa ei selvitetty alle 16-vuotiaiden sosiaalisen median käyttöä, ja tässä ikäryhmässä TikTok on todennäköisesti yksi suosituimmista kanavista. Myös Jodel, joka tunnetaan anonyyminä kanavana, on käyttäjämäärältään yhä varsin pieni kanava Suomessa.

Nuorten sosiaalisen median käyttö

Nuorten eli 16–24-vuotiaiden suosituimmat kanavat ovat: Instagram (80 %), WhatsApp (78 %), SnapChat (71 %) ja Facebook (67 %). TikTok ei ole noussut valtavaan suosioon 16–24-vuotiaiden keskuudessa – sitä käyttää 34 prosenttia heistä. Twitterin suosio näiden nuorten keskuudessa yllättää – nuoret ovat kaikista ikäryhmistä aktiivisimpia Twitterin käyttäjiä Suomessa 27 prosentilla.

Sukupuolten väliset erot

Tutkimuksessa selvitettiin myös miesten ja naisten välisiä eroja sosiaalisen median käytössä. Naiset käyttävät miehiä aktiivisemmin Facebookia, WhatsAppia, Instagramia, Snapchattia ja TikTokia, kun taas miehet ovat aktiivisempia Twitterissä ja LinkedInissä. 

Onhan kanavastrategiasi ajantasalla?

Nyt kun saimme tuoretta dataa kanavien käytöstä, ymmärrämme taas paremmin, miten koronapandemian tuoma digiloikka on vaikuttanut viestintään. Kun päivitämme suunnitelmiamme tästä eteenpäin, kannattaa omaa sosiaalisen median kanavien strategiaa tarkentaa pohtimalla, onko yrityksemme tai organisaatiomme läsnä siellä, missä kohderyhmämme ja viiteryhmämme ovat. Vaikka uusista kanavista puhutaan paljon, ne eivät välttämättä aina ole relevantteja, ellei sitten oma kohderyhmäsi ole joko nuoret tai muutoin aktiiviset uusien kanavien kokeilijat. 

Lähde:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu]. ISSN=2341-8699. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.11.2020]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/sutivi/2020/sutivi_2020_2020-11-10_tie_001_fi.html

Kiinnostavatko sosiaalisen median kehitystrendit? Julkaisemme päivitetyn Sosiaalinen media Suomessa -trendikatsauksemme joulukuussa. Pysy kuulolla!

Kerro meille haasteesi, luodaan yhdessä ratkaisu!

Tilaa Loveletter-uutiskirjeemme

Emme täytä sähköpostiasi, vaan lähetämme max. 1 kirjeen kuukaudessa