Törmään usein koulutus- ja sparraustilanteissa siihen, että organisaatioiden työntekijät kokevat, että heidän tuotteensa tai palvelunsa ei oikein taivu sosiaaliseen mediaan. Näin ollen myös sisältöideointi koetaan haastavana. Instagramin smoothiekulhot, Facebookin kuluttajia aktivoivat arvonnat ja Twitterin poliittiset kannanotot eivät linkity millään lailla omaan liiketoimintaan ja tuntuu, että sisältöideat ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Onhan kieltämättä totta, että esimerkiksi kylpyhuoneen vesitiiviste ei ole samalla tapaa instagrammable kuin glitterillä koristeltu kuohuviinilasi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö minkä tahansa organisaation olisi mahdollista tuottaa nykyisiä ja potentiaalisia asiakkaita kiinnostavaa sisältöä. Jo se, että liiketoiminta ylipäätään on olemassa, on osoitus siitä, että tehdään jotain oikein. Ja tästä jostain kannattaa myös kertoa.
Tähän usein erityisesti kapean toimialan B2B-yrityksiä kaihertavaan ongelmaan on jo olemassa monia toimivia sisältöratkaisuja. Usein lähdetään siitä, että mikäli tuotteet ja palvelut eivät sellaisenaan taivu visuaalisiksi sisällöiksi, nostetaan esille kasvot, arvot ja referenssitarinat. Nämä ovat varmasti kaikille tuttuja sisältömuotoja ja oikein tehtynä toimivia. Kun tuodaan kasvot esiin logon takaa, luodaan samastuttavuutta. Kun puhutaan arvoista, viestitään brändin missiota ja työnantajakuvaa. Kun kerrotaan referenssitarinoita, tuodaan huomaamatta esille palvelujen monipuolisuus. Mutta mikä muu voi auttaa sisältöideointiin alalla, joka ei niin sanotusti ole ”someen sopiva”? Alla kolme kultaista sääntöä.
Älä ideoi yksin
Sääntö numero yksi. Kukaan ei ole niin idearikas, että voisi tuottaa kaiken yrityksen sisällön yksin. Ensalkuun tärkeää on ottaa mukaan asiakaspalvelu, HR, myynti, johto – oikeastaan mikä tahansa organisaationne palanen. Mihin aiheisiin asiakaspalvelu antaa jatkuvasti vastauksia? Minkälaisia tarjouspyyntöjä myynti on saanut? Mikä on ajankohtaista henkilöstöalalla? Mistä työhön liittyvästä asiasta itse kerroit viime viikolla kollegallesi innostuneena? Kun vastaa näihin kysymyksiin, saa huomaamattaan ideoita sisältöihin. Tukea sisältöideointiin on hyvä saada myös oman organisaation kuplan ulkopuolelta. Oli se sitten puoliso, toisella alalla työskentelevä ystävä, 10-vuotias lapsi tai sisältötoimiston asiantuntija, ei avun pyytämisessä ole mitään hävettävää. Se ei tarkoita, ettet itse keksisi sisältöjä tai että olisit jollain tapaa epäpätevä työssäsi. Kukaan ei voi yksin ideoimalla luoda aina jotain uutta ja kiinnostavaa.
Kaikkiin kanaviin ei ole pakko mennä
Mikäli Instagram ei tunnu toimialallesi omalta, ei siellä tarvitse välttämättä olla. Toki ennen tätä linjausta on mietittävä ovatko kohderyhmänne Instagramissa ja onko siellä mahdollista saada aikaan vuorovaikutusta, joka vie liiketoiminnallisia tavoitteitanne eteenpäin. Älä siis hylkää mitään kanavaa pohtimatta sen roolia, mutta älä myöskään mene kanaviin vain koska ”muutkin ovat siellä”. Tehokkaasti ja oikeita kohderyhmiä tavoittaen tehty LinkedIn-markkinointi on huomattavasti järkevämpää kuin läsnäolo puolivillaisesti kaikissa kanavissa. Älä myöskään lukkiudu siihen, miten sosiaalisen median kanavien toimintatapoja on aiemmin määritelty. Vaikka Instagram on kanavista visuaalisin ja LinkedInissä kissakuvat vailla selitystä eivät välttämättä toimi (tai itse asiassa saattaisivat jopa toimiakin), kannattaa eri sisältömuotoja ja ideoita testata rohkeasti eri kanavissa.
Seuraa mitä muut tekevät
Kilpailijoiden ja toimialan benchmark on äärimmäisen tärkeää oman sisältöideoinnin ja -kehityksen kannalta. Tämä ei tule kenellekään uutena asiana. Mutta sisältövertailua ja inspiraation metsästystä ei missään nimessä kannata jättää vain oman alan toimijoiden kanaviin. Näin jäädään usein oman toimialan kuplan sisään ja tuotetaan hämmästyttävästi kilpailijan julkaisuja muistuttavaa sisältöä. Katson tässä myös peiliin ja tiedostan, että perjantain skumppakuva ei ole millään tavalla uniikkia ja oivallista sisältöä. Ei edes bumerangina. Benchmarkia varten on oleellista löytää ylipäätään kiinnostavaa ja mieleenpainuvaa sisältöä tekevät yritykset – piittaamatta toimialasta. Facebookin esille nostamat sisällölliset menestystarinat kertovat usein globaaleista yritysjäteistä, kuten Coca Colasta ja Zalandosta. Miten meidän yrityksemme voisi muka poimia ideoita näiltä? Tämä on usein ensireaktio ja täysin ymmärrettävä sellainen. Mutta usein näissäkään esimerkeissä itse idea ei välttämättä ole niin monimutkainen. Miljoonabudjeteilla tehdyn brändivideon takaa voi löytyä hyvinkin yksinkertainen oivallus, joka voi luoda pohjan omalle uudelle sisältökonseptille. Se voi olla lause, visuaalinen toteutus tai tapa puhua – mitä tahansa.
Usein juuri ne valtavirrasta poikkeavat oivaltaen luodut sisällöt kiinnittävät huomion – ja jotka päätyvät referenssiesimerkeiksi sosiaalisen median konsultin koulutusmateriaaleihin.