Euroopan unioni uudistaa digitaalista lainsäädäntöään kiihtyvällä tahdilla. Nyt vuorossa on esteettömyysdirektiivi, jonka myötä verkkopalveluiden saavutettavuussäännökset päivittyvät myös Suomessa. Saavutettavuusvaatimukset alkavat kesällä 2025 koskea myös yksityisiä verkkokauppoja. Tässä blogissa käyn läpi tulossa olevaa muutosta erityisesti verkkokauppojen näkökulmasta.
EU-direktiivin saavutettavuusvaatimukset on Suomessa määritelty digipalvelulaissa ja ne ovat koskeneet julkisia toimijoita jo vuodesta 2019 lähtien. Taustalla on YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista asiointiin myös digitaalisissa palveluissa. Saavutettavuus ei siis sinällään ole uusi asia ja vaatimusten noudattamisesta on paljon kokemuksia myös meillä LM Somecossa.
Tänä vuonna digipalvelulakiin tehtyjen muutosten myötä saavutettavuusvaatimuksia aletaan soveltaa myös yksityisiin verkkokauppoihin ja sähkökirjoihin, henkilöliikenteen ja pankkien palveluihin sekä viestintä- ja suoratoistopalveluihin. Aikaa saavutettavuuden varmistamiseen on tasan vuosi: siirtymäaika uuteen lainsäädäntöön päättyy 28.6.2025.
Viranomainen valvoo ja ohjeistaa
Saavutettavuusvaatimusten toteutumista Suomessa valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Mikäli verkkopalvelu ei noudata saavutettavuusvaatimuksia, käyttäjä voi tehdä kantelun aluehallintavirastoon, joka voi ottaa palvelun valvontaan ja vaatia omistajaa korjaamaan tilanteen. Äärimmäisessä tapauksessa valvontaviranomainen voi määrätä verkkopalvelun omistajalle uhkasakon.
Aluehallintovirasto on perustanut avuksi saavutettavuusvaatimusten noudattamiseen verkkosivuston osoitteeseen saavutettavuusvaatimukset.fi.
Uusia vaatimuksia verkkokaupoille
Verkkokauppiaille lain muutokset tuovat useita uusia sääntöjä noudatettavaksi:
- Verkkokaupan tulee täyttää tekniset saavutettavuusvaatimukset eli käytännössä WCAG-standardin taso AA.
- Verkkokaupan tulee julkaista saavutettavuusseloste.
- Verkkokaupan tulee tarjota asiakkaille mahdollisuus antaa palautetta saavutettavuudesta ja sen puutteista.
- Verkkokaupan on tarjottava tiedot myynnissä olevien tuotteiden esteettömyydestä ja saavutettavuudesta (mikäli tuotteen valmistaja tai maahantuoja toimittaa tällaiset tiedot).
Saavutettavuusvaatimukset eivät kuitenkaan koske niin kutsuttuja mikroyritysten verkkokauppoja (alle kymmenen työntekijää ja vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma alle kaksi miljoonaa euroa). Lisäksi säädökset koskevat ainoastaan verkossa tapahtuvaa kuluttajakauppaa, eli B2B-verkkokaupat on ainakin toistaiseksi rajattu sääntelyn ulkopuolelle.
Saavutettavuus parantaa käytettävyyttä
Verkkopalveluiden saavutettavuus määritellään EU-standardissa EN 301 549. Standardi nojaa kansainvälisen W3C-konsortion WCAG-ohjeistukseen, jonka uusin versio on tätä kirjoitettaessa 2.2 ja täysin uudistettu versio 3 on parhaillaan tekeillä. LM Somecossa olemme jo pitkään pitäneet WCAG-ohjeistuksen tasoa AA lähtökohtana, johon kaikkia verkkopalveluita toteuttaessamme tähtäämme.
Saavutettavuusvaatimukset ovat tehokkaimmin noudatettavissa, kun ne huomioidaan jo verkkopalvelun suunnitteluvaiheessa. Myöhemmin toteutettuna saavutettavuuden aikaansaaminen voi vaatia merkittäviä muutoksia paitsi verkkopalvelun ulkoasuun, myös rakenteeseen ja toimintalogiikkaan. Vanhemmatkin verkkokaupat on kuitenkin usein mahdollista päivittää saavutettaviksi.
Saavutettavuuden teknistä tasoa voidaan auditoida teknisillä työkaluilla, mutta ihmistä vaaditaan aina tulkitsemaan tuloksia ja päättämään mitä muutoksia verkkopalveluun on syytä tehdä. Lisäksi saavutettavuus tulee käytännössä tarkistaa myös ihmisen toimesta testaamalla palvelun käyttöä apuvälineillä kuten ruudunlukuohjelmistoilla tai pelkästään näppäimistöllä ilman hiirtä, useilla eri selaimilla ja päätelaitteilla.
Vaikka saavutettavuutta perustellaan usein vammaisten ihmisten mahdollisuudella käyttää verkkopalvelua, WCAG-ohjeistuksen ja siitä johdettujen suunnitteluperiaatteiden noudattaminen auttaa usein parantamaan palvelun käytettävyyttä ja tekemään palvelusta paremman ihan kaikille. Selkeä ja helppokäyttöinen navigointi, riittävä kontrasti, tekstin irrottaminen kuvista ja mahdollisuus tekstin suurentamiseen ovat käyttö- ja brändikokemusta edistäviä tekijöitä, joihin usein kiinnittää huomiota vasta kun ne puuttuvat. Pienemmistä seikoista kuten kuvien vaihtoehtoisista teksteistä on hyötyä hitaiden nettiyhteyksien käyttäjille sekä myös hakukoneille. Saavutettavaksi rakennetut verkkopalvelut tapaavat yleensä muutenkin saada paremmat pisteet hakukoneoptimoinnissa.
Millainen on saavutettavuusseloste?
Mahdolliset puutteet verkkopalvelun saavutettavuudessa tulee kirjata saavutettavuusselosteeseen, jossa kuvataan palvelun senhetkinen saavutettavuuden taso ja mahdolliset tilapäiset poikkeamat vaatimusten täyttämiseen. Selosteen laatiminen ei kuitenkaan anna oikeutta saavutettavuusvaatimusten laiminlyöntiin, vaan lähtökohtaisesti kaikki puutteet tulee korjata itse palveluun.
Saavutettavuuden tilan ja poikkeamien lisäksi saavutettavuusselosteessa tulee kertoa myös, kuka palvelun saavutettavuudesta vastaa, mihin palvelun käyttäjä voi olla yhteyksissä saavutettavuuspalautteen antamiseksi ja ohjeistaa saavutettavuuspuutteista tehdyn selvityspyynnön tai kantelun tekemisessä. Jos verkkokaupassa ei ole tähän soveltuvaa valmista yhteydenottokanavaa, sellainen täytyy rakentaa.
Saavutettavuusselosteen sisällön tarkempi kuvaus löytyy Aluehallintoviraston sivuilta, mistä löytyy myös saavutettavuusselosteen laatimisessa avustava työkalu.
Toimi nyt – aikaa on vielä reilusti, mutta ei ylimääräistä
Vuosi saattaa tuntua pitkältä ajalta, mutta verkkokaupan kanssa touhutessa kuukaudet kuluvat usein hujauksessa. Saavutettavuusvaatimusten noudattamiseen voi riittää pieni pintaremontti, mutta etenkin vanhemmissa verkkokaupoissa edessä saattaa olla suurempikin saneeraus, jolloin kaikki viikot kannattaa käyttää hyödyksi. Saavutettavuus voidaan usein laittaa kuntoon muun ylläpitotyön ja päivitysten yhteydessä, kunhan tarvittavat toimenpiteet ovat selvillä ja niiden toteuttaminen määritellään selkeästi osaksi päivitysprojektia. Verkkopalvelun saavutettavuuden tilan arviointi ja valmistautuminen edessä olevaan urakkaan kannattaakin tehdä mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, jolloin toimenpiteet voidaan paremmin aikatauluttaa tehtäväksi sopivassa kohtaa ennen siirtymäkauden päättymistä kesäkuussa 2025.
