Facebookin tietovuoto ja Cambridge Analytica -analytiikkayhtiö ovat viime päivinä nousseet otsikoihin vuodetun tietomurron ansiosta. Cambridge Analyticaa on aiemmin kuvattu edistykselliseksi analytiikkayhtiöksi, joka oli niin Trumpin voiton kuin Brexit-kampanjan takana. Cambridge Analytican edistyksellisten mainonnan kohdentamistyökalujen ansiosta heidän on kerrottu osanneen kohdentaa kampanjaviestejä kullekin käyttäjälle juuri oikealla kulmalla ihmisten käyttäytymiseen sopien. Eli ihmisiä on voitu profiloida esimerkiksi poliittisten näkemysten avulla.
Nyt on kuitenkin selvinnyt, että ”edistyksellinen kohdennustyökalu” tarkoittikin Facebookista sääntöjen vastaisen testin avulla kaapattuja 50 miljoonan ihmisen henkilötietoja. Jos haluat tietää tapahtuneesta käytännössä lisää, lue vaikka tämä Ylen laaja artikkeli: Tämän tiedämme nyt Facebook-kohusta – keskushahmoina kolme miestä.
Markkinointi & Mainonta taas kirjoitti Facebookin markkina-arvon pudonneen 60 miljardia kahdessa päivässä. Sijoittajat ovat siis nostaneet joukkokanteen, koska Facebookin väitetään tienneen tietoturvaongelmista kahden vuoden ajan, mutta jättäneen tästä viestimättä.
Kaatuuko Facebookin valta-asema tähän?
Olen jo pitkään olettanut, että Facebookilla pidetään käyttäjien yksityisyydestä ja tietosuojasta erityisen hyvin huolta. Tämä siksi, että ihmisten luottamus Facebookiin on avainasia koko alustan menestykselle ja tulevaisuudelle. Facebookhan on jo kohta kymmenen vuoden ajan pysynyt isoimpana ja käytetyimpänä sosiaalisen median kanavana, vaikka tunkua markkinoille on riittänyt erilaisten sovellusten yrittäessä löytää käyttäjiä. Mielestäni Facebookin valta-asema voi kaatua vain yksityisyyden suojaan liittyvien rikkomusten ja virheiden seurauksena.
Yhtiö siis mokailee nyt juuri niissä asioissa, missä luottamuksen voi menettää ja ihmiset voivat oikeasti alkaa siirtyä muihin kanaviin.
Facebookia on viime päivinä kritisoitu erityisesti siitä, että he eivät ole ottaneet kantaa tilanteeseen. Nyt niitä kannanottoja vihdoin saatiin, kun Facebook julkaisi tiedotteen ja perustaja, toimitusjohtaja Mark Zuckerberg julkaisi aiheesta Facebookissa. Zuckerbergin kanta on, että Facebookin saatua vuonna 2015 tietää Cambridge Analytican hankkineen dataa sääntöjen vastaisesti, heitä on vaadittu poistamaan kaikki kaapattu tieto. Cambridge Analytican kerrotaan tähän suostuneen. Facebook sai kuulemma vasta nyt tietää, miten tietoja on sen jälkeen väärinkäytetty kampanjoinnissa.
Pitääkö Facebookin käyttö nyt lopettaa?
Viime päivinä mediassa on näkynyt erilaisia juttuja siitä, voiko Facebookia vielä käyttää. Esimerkiksi Ylen artikkelissa kirjoitetaan, miten testeillä voitaisiin yhä kerätä tietoja, kun taas Facebook kertoo poistaneensa testien mahdollisuuden kerätä tietoja jo vuonna 2014. Moniin asioihin on siis jo reagoitu ja Zuckerberg lupaa lisäpanostuksia. Esimerkiksi kaikki Facebookissa toimivat ulkopuoliset sovellukset auditoidaan.
Tein sekä Twitterissä että Facebookissa kyselyn, johon useat ovat jo vastanneet. Yleinen näkemys tuntuu olevan, että kovin moni ei ole tietojensa suojaamisesta järin kiinnostunut ja että Facebook porskuttaa myös jatkossa, kun ihmiset unohtavat tämänkin kriisin. Nähtäväksi jää, onnistuuko Zuckerberg vakuuttamaan käyttäjät siitä, että yhtiö tekee parhaansa vai rakoileeko käyttäjien luottamus Facebookiin nyt kovemman kerran.
Facebookia käytettäessä liiketoiminnallisten tavoitteiden edistämiseen – oli sitten kyse markkinoinnista, viestinnästä, asiakaspalvelusta tai rekrytoinnista – kannattaa aina muistaa, että mehän emme maksa Facebookin käytöstä mitään, ainoastaan mainostilasta. Facebook ei varsinaisesti ole meille mitään velkaa. Liiketoimintaa tai sen merkittäviä tukitoimintoja ei kenenkään kannata rakentaa vain yhden alustan varaan. Jos luottamus Facebookiin menee ja käyttäjät siirtyvät muualle, alustalla tehdyt markkinointipanostukset kutistuvat käytännössä merkityksettömiksi. Siksi sisältöstrategista kokonaisuutta suunniteltaessa pitää muistaa myös kanaviin liittyvät riskit ja huomioida se mahdollisuus, että tulevaisuudessa joku kanava ei ehkä enää tavoitakaan omia kohderyhmiään. Tällöin aidosti oman median, esimerkiksi yrityksen verkkosivun, merkitys korostuu.
