Sosiaalisesta mediasta on tullut aktivismin ja yhteiskunnallisen keskustelun pelikenttä. Somessa avataan keskusteluja, nostetaan kissoja pöydälle ja kritisoidaan maailmaa. Myös yritysten tuottamille sisällöille on tilaa, mikäli ne tehdään oikein. Kun yritys osallistuu yhteiskunnalliseen kampanjointiin somessa, ottaa se myös riskin saada lokaa niskaansa. Mutta mikäli halutaan luoda ajankohtaista sisältöä, on tämä riski joskus otettava. Itse asiassa mitä useammin, sen parempi. Tässä postauksessa kerron kolme vinkkiä, joilla pärjäät someaktivismin keskellä.
Valmistuin vuodenvaihteessa filosofian maisteriksi Turun yliopistosta pääaineenani mediatutkimus. Tutkin pro gradu-työssäni vuonna 2014 alkanutta Vaatevallankumous-kampanjaa, joka keskittyy vaateteollisuuden läpinäkyvyyteen. Tutkin kampanjan rakentumista Twitterissä ja keskityin erityisesti Twitter-käyttäjien tuottamaan sisältöön ja siihen, mitä nämä sisällöt kertoivat osallistumisen motivaatiosta. Pro gradu-tutkielmani aineistona oli vuoden 2014 huhtikuun aikana #vaatevallankumous-tunnisteella julkaistut twiitit.
Graduaineistossani minut yllätti se kuinka vahvasti yritykset, järjestöt ja muut organisaatiotason toimijat olivat mukana kampanjassa. Mukana oli paljon ekologisen vaateteollisuuden yrityksiä sekä järjestöjä. Tutkimustani tehdessä tunnistin sekä hyviä että huonoja tapoja osallistua someaktivismiin. Koostin näistä havainnoista kolme vinkkiä onnistuneeseen somekampanjointiin.
1. Tunne ja tunnista kohderyhmäsi
Sosiaalisen median aktivismiin osallistumalla yritysten on mahdollista tavoittaa tehokkaasti tietyistä aiheista jo valmiiksi kiinnostuneita henkilöitä. Tietyn aihetunnisteen takaa löytyy parhaimmassa tapauksessa kompakti ja innostunut kohderyhmä.
Mutta. Aihetunnisteiden takaa löytyvä joukko on mahdollista hyödyntää vain, jos on jo kirkas visio siitä, kuka omaan kohderyhmään kuuluu. Jos kohderyhmä ei ole selkeä, myös oikeiden kampanjoiden tunnistaminen on haastavaa.
Vaatevallankumous-aiheista sisältöä tuottivat enimmäkseen kestävästä kehityksestä, ekologisuudesta ja kierrätyksestä kiinnostuneet ihmiset. Ne yritykset ja järjestöt, joilla oli tarjottavana sisältöä tälle ryhmälle, saivat varmasti Vaatevallankumouksen yhteydessä laajasti laadukasta näkyvyyttä. Jos sen sijaan ei tavoitellut tätä ryhmää, saattoivat sisällöt kadota nopeasti Twitter-virtaan.
2. Mieti tarkasti minkälainen sisältö sopii käsillä olevan kampanjan aiheeseen
Yhteiskunnalliset somekampanjat käsittelevät usein arkaluontoisia ja mielipiteitä herättäviä aiheita, kuten esimerkiksi tasa-arvoa, köyhyyttä tai rikollisuutta. Tästä syystä yritysten on ensisijaisen tärkeää pohtia toimivatko omat sisällöt osana laajempaa ilmiötä.
Vaatevallankumouksessa keskusteltiin vaateteollisuuden työoloista kehitysmaissa. Aihe on vakava ja siihen liittyvä kuva- ja tekstimateriaali järkyttää. Vaatevallankumous-tunnisteella julkaistut twiitit olivat kuitenkin hyvin kepeähenkisiä aiheen vakavuuteen nähden. On totta, että huumorin avulla on usein helppo lähestyä vakavia aiheita, mutta sosiaalisessa mediassa on syytä varoa, ettei tule yksinkertaistaneeksi tai vähätelleeksi itse ongelmaa.
Puhu siis aiheesta siihen sopivalla sävyllä ja tuo esille oma näkemyksesi.
3. Varo päälle liimaamista!
Somekampanjat luovat kontekstin, jossa yritysten ja organisaatioiden on mahdollista osallistua keskusteluun ja saada näkyvyyttä. On kuitenkin ensisijaisen tärkeää, että sisällöt, joita yritykset tuottavat eivät ole päälle liimattuja.
Mikäli jokin aihe tai tapaus ei liity yrityksesi toimintaan tai arvoihin, ei siihen kannata tarttua vain sen takia, että se trendaa Twitterissä.
Ennen kuin hyppäät mukaan keskusteluun, kysy itseltäsi, onko tämä aihe oikeasti merkittävä ja olennainen. Puhuisinko aiheesta, jos se ei olisi tällä hetkellä vahvasti esillä somessa? Mikäli vastauksesi on ei, tulee osallistumista harkita uudestaan.
