Sisältökumppanuus – asia, josta vaan tietää silloin kun se todella toimii. Työssäni sisältöstrategina vedän useita erilaisia sisältöasiakkuuksia ja -projekteja niin kuluttaja- kuin B2B-toimialoilla. Olen tätä tekstiä kirjoittaessani pohtinut, mitä oikeastaan tarvitaankaan onnistuneeseen sisältökumppanuuteen.
Listasin tähän blogitekstiin omaan kokemukseeni pohjautuen neljä osa-aluetta, jotka koen onnistuneen sisältökumppanuuden osalta merkittävimmiksi. Kuulen mielelläni lisää ajatuksia ja näkemyksiä, esimerkiksi Twitterissä – ollaan etäyhteydessä!
PS. Tekstissä olevat sitaatit ovat meilin ja verkon syövereistä poimittuja asiakkailta tulleita kommentteja – anonymiteetti huomioiden.
Kaikki lähtee luottamuksesta
”Tehkää kuten parhaaksi näette, tulee varmasti hyvä”
Kuten kaikissa kumppanuuksissa, oli kyse sitten aviopuolisosta tai personal trainerista, kaiken tekemisen pohjalla on luottamus. Useimmat omista asiakkaistani olen saanut tuntea jo useamman vuoden ja usein tuntuukin, että asiakkaat olisivat yhtä lailla työkavereita kuin kollegani meillä firman sisäisesti.
Ehdottomasti tärkein asia kumppanuudessa ja sen rakentamisessa on se, että tehdään mitä on luvattu ja siinä aikataulussa kuin on sovittu. Ja mikäli tulee muuttujia (joita väistämättä tulee, syystä jos toisesta), keksitään yhdessä ratkaisu ja luovitaan eteenpäin. Kun kumppaniin voi luottaa eikä tarvitse jatkuvasti kysellä perään ja huolehtia, saa enemmän aikaa ja energiaa omiin työtehtäviin.
Luottamus rakentuu lupausten pitämisen lisäksi myös avoimuudelle. Yksi konkreettinen esimerkki avoimuudesta on datan jakaminen. Meillä esimerkiksi on useimpien asiakkaiden kanssa käytössä reaaliaikainen dashboard-työkalu, josta kaikki asianomaiset pääsevät halutessaan seuraamaan reaaliajassa, miten sisällöillä ja mainoksilla menee. Kaikki luvut jaetaan ja tarpeen mukaan selitetään auki.
Proaktiivisuus ja rehellisyys vievät eteenpäin
”Ihanaa kun tätä ei tarvitse itse yksinään tehdä, vaan saa sen toisen silmäparin huomiot avuksi”
Personal trainer joutuu joskus kertomaan, että nyt kyykkäät aivan päin honkia ja rikot selkäsi, jos jatkat tuohon malliin. Sisältökumppanuuteen kuuluu yhtä lailla mielipiteiden ja kehitysehdotusten tuominen esille – rehellisesti, säännöllisesti ja myös pyytämättä.
Kun asioita ulkoistetaan, olipa kyse sitten myyntityöstä tai sisältösuunnittelusta, tekemiselle saa toiset käsiparit, lisää tarkkaavaisia silmiä ja roppakaupalla uutta näkemystä ja taitoja. Uusien ideoiden miettiminen ja toteutus hajautuu, jolloin todennäköisyys kehitykselle moninkertaistuu.
Proaktiivisuus voi tarkoittaa esimerkiksi uusiin trendeihin tai ajankohtaiseen ilmiöön pohjautuvan uuden sisältökonseptin tai -idean ehdotusta. Yhtäältä proaktiivisuus voi tarkoittaa olemassa olevan idean tarkastelua kriittisesti ja muutosehdotusten antamista.
Sopivat työskentely- ja vuorovaikutusvälineet helpottavat arkea
”Todella kätevä tämä Trello, välttyy meilitulvalta”
Vaikka luottamus ja rehellisyys luovat vankan pohjan sisältökumppanuudelle, ovat käytännön työkalut ja toimintamallit asioita, jotka saavat kumppanuuden käytännössä rullaamaan jouhevasti. Se miten yhteistyö käytännössä soljuu osana arkea, on pitkälti kiinni valituista työskentelytavoista ja välineistä. Mitään absoluuttisen oikeaa toimintamallia ei tietenkään ole olemassa, vaan tärkeintä on tunnistaa ja löytää juuri omalle tiimille sopivin. Osa haluaa tavata läsnä ja osa tykkää hoitaa kaikki asiat meilin välityksellä.
Työskentelytapoja ja työkaluja on yhtä monia kuin on kokkeja sopassa – eri vaihtoehtoja kokeilemassa muovautuu se itselle sopivin. Alla muutamia, joita itse käytän työssäni: arjen viestintä Slackissa, sisältösuunnittelu Trellon kautta, jaettu sisältökalenteri-excel Teamsissa, julkaisutyö Sprout Socialin kautta, viikoittaiset meilikatsaukset, kuukausittaiset läsnätapaamiset, työpajat kerran kvartaalissa.
Voi myös olla, että jo ensi viikolla on tulossa uusi työkalu, joka on se täydellinen kokonaisratkaisu, jota olet etsinyt vuosia. Tästä syystä erilaisten työkalujen ja toimintamallien seuraaminen on meillä sisäänrakennettuna kaikissa kumppanuuksissa.
Tuki kriisin keskellä on ensisijaisen tärkeää
”Ok, kiitos tiedosta ja nopeasta vastauksesta! Tuo on varmasti viisain tapa edetä!”
Varsinkin nyt, alkukeväällä 2020 on noussut esille kriisin aikaisen tuen tarve. Aivan kaikilla yhteiskuntamme osa-alueilla. Omassa työssäni vallitseva pandemia on vaikuttanut muun muassa siten, että jo suunnitellut ja osittain tehdyt sisällöt on ollut syytä tarkistaa uudestaan. Ne videot, infograafit ja kuvat, jotka kolme viikkoa sitten ennakkoon suunniteltiin, on otettu uudestaan tarkasteluun – ja suurinta osaa on muokattu. Myös täysin uudelle, poikkeusolot ja liiketoiminnan muutokset huomioivalle , sisällölle on ollut suuri tarve.
Mistä voimme viestiä tällä hetkellä? Mitä sosiaaliseen mediaan kannattaa nyt laittaa? Voidaanko käyttää markkinoinnissa henkilöstökuvia, nyt kun ollaan etätöissä?
Tässä muutamia kysymyksiä, joita olen lähipäivinä saanut ja joihin olen mielelläni vastannut. Tunne siitä, että pystyy auttamaan asiakasta tämän kriisin hetkellä ja omalta osaltaan tuomaan helpotusta ja apua tähän tilanteeseen, lämmittää valtavasti.
Tällä hetkellä elämme poikkeuksellisen kaikkia koskettavan kriisin keskellä, mutta myös pienempien ja yrityskohtaisten ongelmatilanteiden aikana hyvä kumppani tunnetaan. Oli kyse sitten huolimattomasti tehdyn sosiaalisen median julkaisun aiheuttamasta kohusta tai Facebook-teknisestä pattitilanteesta, yhdessä niistä selvitään. Jo tieto siitä, että meilin, puhelimen, Teamsin tai Slackin toisessa päässä on ihminen, joka voi auttaa, helpottaa.
Bonus: muistetaan kiittää!
Vielä yhden asian haluan lisätä. Kaikessa kumppanuudessa on tärkeä muistaa yksi asia – kiittäminen.
Kiitos, kun laitoit materiaalit ajoissa. Kiitos, kun nostit tämän asian esille. Kiitos näistä upeista kuvista. Kiitos muistutuksesta. Kiitos, kun ehdit auttaa. Kiitos.
Pieni sana, iso merkitys.
Voimia ja energiaa kevääseen – pitäkää itsestänne huolta ja hyvistä kumppaneista kiinni! ❤️
