LM Someco logo

Uidaanko somekuplassa kissaa vai koiraa?

Kuplat ovat harmittoman kivoja esimerkiksi juomissa ja kylpyammeessa, mutta kun ne sosiaalisessa mediassa muokkaavat käsitystämme todellisuudesta, ollaan jo vaarallisemmilla vesillä. 

Otetaanpa esimerkkinä kissat: itsehän rakastan kissoja, joten reagoin helposti kissakuviin ja kissavideoihin eri sosiaalisen median kanavissa. Hyvinkin nopeasti algoritmi päättelee että tämän aiheen sisällöt kiinnostavat minua ja alkaa tarjoilemaan niitä entistä enemmän. Minä jatkan tykkäilyä – ihanaa, lisää kissakuvia syötteessäni! – ja pian en paljon muuta näekään kuin kissoja.

Samalla kun nautin kissasisällöistä syötteessäni, poistuvat kaikki koirasisällöt. Sillä niihin en ole reagoinut.

Olen somekuplassa.

Somekupla (eng. filter bubble) on internet-aktivisti Eli Pariserin lanseeraama termi, jonka vuoden 2011 viraaliksi noussut TED talk “Beware online filter bubbles” kertoo asiasta lisää.

Wikipedia taas selittää somekuplan näin:

Sosiaalinen kupla, samanmielisten kupla tai kaikukammio on viestinnän tutkimuksen piirissä kehitetty käsite, jolla tarkoitetaan 2010-luvulla merkittäväksi mediailmiöksi nousseita samanmielisten yhteisöjä, joissa ei tarvitse välittää omaa maailmankuvaa horjuttavasta tiedosta tai vasta-argumenteista, joissa mielipiteet vahvistuvat ja joissa saadaan ainoastaan samanlaista sisältöä eikä mitään yllättävää.

Sosiaalisessa kuplassa henkilö pysyy mukavuusalueellaan ja törmää informaatioon, josta henkilö on samaa mieltä. Kaiken taustalla on se, että henkilö voi valita informaatiolähteensä.

Kissa- ja koirasisältöjen ollessa aika harmittomia, ongelmalliseksi kuplautuminen muuttuu, kun haemme tietoa jostakin asiasta sosiaalisen median kautta, ja saamme syötteeseemme ainoastaan omia näkemyksiämme vahvistavia tuloksia.

”Näin moni muukin tykkää kissoista!”

Algoritmin vaikutus somekuplaan

Algoritmi on ohjelmakoodi, automaatio, joka pyrkii näyttämään käyttäjälle häntä kiinnostavaa sisältöä. Sen päätehtävänä on koukuttaa meidät viettämään sosiaalisen median kanavissa mahdollisimman paljon aikaa.

Käytännössä siis se, mitä kukin meistä sosiaalisessa mediassa tekee, vaikuttaa siihen, mitä siellä näemme: algoritmi tarjoilee meille nähtäväksi ensin sellaista sisältöä, jonka kaltaiseen olemme aikaisemminkin reagoineet tai jonka parissa olemme viettäneet aikaa.

Algoritmi ei siis piilota sisältöjä, mutta määrittää sen, missä järjestyksessä päivitykset tulevat vastaan sekä sen, minkälaista mainontaa näet muun muassa perustuen aikaisempaan toimintaasi kanavissa.

Somessa saa mitä tilaa.

Jokaisen käyttäjän sosiaalisen median syöte on täysin yksilöllinen ja kaikki käyttäjät elävät siis suodatetun tiedon varassa, somekuplassa. Valitettavasti ihmisillä on usein taipumus ajatella, että se mitä näemme, on kaikki mitä yleensäkään on, tajuamatta että se mitä näemme, on suodatettua. Tämä lisää somekuplan vaarallisuutta.

”Ainostaan kissat ovat parhaita!”

Sukellus somekuplaan

Somekuplan syntymiseen ei aina tarvita algoritmiä. Se syntyy jo siitä, kun etsit, hyväksyt ja omaksut vain sellaista tietoa, joka sopii omaan käsitykseesi jostakin asiasta. Päädyt sivustoille ja tileille, jotka vahvistavat uskoasi asiasta, reagoit julkaisuihin, ja lopun hoitaa algoritmi.

Julkisen keskustelun sijaan moni myös nykyään valitsee ryhmät, joissa on helpompaa hallita yksityisyyttään. Käyttäjä päätyy siis keskusteluun ainoastaan samanmielisten kanssa.

Sosiaalinen media koskettaa meitä kaikkia niin yksilö- kuin yhteiskunnallisella tasolla. 

Vaikket itse edes omistaisi sosiaalisen median tilejä, iso osa ympärilläsi vellovasta yleisestä keskustelusta on sosiaalisen median värittämää.

Tämän lisäksi sosiaalinen media on yhä olennaisempi osa arkeamme, työelämää ja koulunkäyntiä. Aikaisemmin tuntemattomilla termeillä kuten somekuplalla, someriippuvuudella ja somekiusaamisella on nykyään valtava yksilöllinen ja yhteiskunnallinen vaikutus. Ne ovat kymmenessä vuodessa nousseet jokapäiväisiksi arkielämän haasteiksi.

”Kuka nyt koirista tykkäisi kun kissat on parhaita!”

Pois kuplasta

Algoritmeistä huolimatta kuplaan ei kuitenkaan tarvitse jäädä, vaan sen voi yrittää puhkaista. Siihen tarvitsemme ennen kaikkea medialukutaitoa, tervettä kriittisyyttä – ja itsehillintää.

Tässä muutamia vinkkejä kuplan puhkaisuun:

  • Ensinnäkin, älä käytä sosiaalista mediaa ainoana uutislähteenäsi. Hyödynnä niitä mahdollisuuksia, joihin sosiaalisessa mediassa voit vaikuttaa esim. seuraamalla useampaa kuin vain yhtä uutislähdettä. Tarkista asia tai uutinen useammasta tietolähteestä ennen kommentointia tai julkaisun jakamista.

    ”Mitähän muut uutislähteet sanovat koirista?”
  • Älä poista kaikkia kontakteja, joiden kanssa olet eri mieltä. Vaikket aktiivisesti keskustelisi heidän kanssaan, pidä mieli avoimena toisenlaisillekin näkemyksille. Yritä löytää kontakti, jota muuten kunnioitat ja ymmärtää hänen näkemystään.

    ”Ehkä koiratkin voivat olla kuitenkin ihan ookoo..”
  • Ole terveesti kriittinen: sen lisäksi, että kuka tahansa meistä voi kirjoittaa someen ihan mitä tahansa, trollitehtaat ja valeuutisia generoivat tahot ovat täyttä totta ja pyrkivät aktiivisesti ja aggressiivisestikin vaikuttamaan mielipiteisiimme.

    ”No onpas outo kommentti kissoista. Ettei tämä vain olisi trolli…?”
  • Käytä hyväksesi itsehillintää: jos aihe, uutinen tai vaikka ihminen herättää sinussa voimakkaita tunteita, vedä syvään henkeä ennen kuin reagoit. Sen lisäksi, että lisäät hyvinvointiasi välttämällä ottamasta kierroksia julkaisuista, voit myös täten itse vaikuttaa mitä syötteessäsi näet. Algoritmi kun ei tunnista kommenttisi sävyä, vaan tulkitsee kriittisenkin vastauksesi sitoutuneisuudeksi sisältöön.

    Jos et siis halua syötteeseesi lisää koirasisältöä, älä kommentoi jokaiseen koirajulkaisuun jotakin negatiivista – tämä ainoastaan lisää koirasisältöä.

    ”Taidan vain selata eteenpäin”
  • Ole tietoinen siitä, että syötteesi on kuratoitu ja miten helposti saatat eristäytyä omaan ideologiseen tai maailmankatsomukselliseen kuplaasi. Muista pitää mieli avoinna myös muiden mielipiteille ja näkemyksille.

    ”Enpä olekaan nähnyt pitkään aikaan videoita marsuista… Taitaa olla algoritmin kepposia taas”

Sosiaalinen media on täällä jäädäkseen ja varsinkin nyt pandemiavuosina siitä on tullut erittäin tärkeä kanava vuorovaikutukseen. Maalaisjärjellä, avoimella mielellä ja terveellä kriittisyydellä pääsee somekuplastakin jo pitkälle.

”Minä tykkään kissoista ja tuo toinen tykkää koirista ja se on ok!”

Myös vuonna 2023 kannattaa pitää osaaminen ajan tasalla. #SomenHermolla-webinaarisarjan avulla pysyt aina ajan tasalla uusista tuulista ja kanavien muutoksista.

Uusimmat blogikirjoitukset aiheesta