LM Someco logo
Tekisinkö sovelluksen vai riittääkö saitti?

Tekisinkö sovelluksen vai riittääkö saitti?

Monia brändejä kiehtoo ajatus oman matkapuhelinsovelluksen toteuttamisesta. Tie asiakkaiden taskuun voi kuitenkin olla kivinen eikä sovellu kaikille brändeille. Mobiilioptimoidulla verkkosivulla on mahdollista saavuttaa lähes natiivisovellusta vastaava käyttökokemus. Lue, mitkä ovat eri vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet ja millaisissa tilanteissa natiivi- ja selainpohjaiset sovellukset lunastavat paikkaansa.

Ihmiset viettävät aikaa matkapuhelimensa parissa useita tunteja joka päivä ja puhelimeen tartutaan kymmeniä ellei jopa sata kertaa päivässä. Oman sovelluksen saaminen ihmisten puhelimiin voikin tuntua erityisen houkuttelevalta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että käyttäjät eivät aktiivisesti käytä suurinta osaa puhelimeensa ladatuista sovelluksista vaan jokapäiväinen käyttö keskittyy vain muutamiin harvoihin. Vaikka keskimääräisellä käyttäjillä on yli 80 sovellusta puhelimessaan, hän käyttää niistä alle kymmentä päivittäin ja vain alle puolta sovelluksista kuukaudessa.

Natiivisovelluksella tarkoitetaan tässä tekstissä puhelimeen sovelluskaupasta ladattavaa sovellusta eli appia. Näiden natiivisovellusten vastapainona vertailussa ovat selaimessa toimivat verkkosivut. Myös verkkosivut on mahdollista suunnitella toimimaan sovellusmaisesti hyödyntämällä samoja käyttöliittymän, arkkitehtuurin ja käyttökokemuksen suunnitteluperiaatteita. Hyvin suunniteltua selainsovellusta voi jopa olla hankala erottaa natiivisovelluksesta muuten kuin alati läsnä olevasta selaimen osoitepalkista. Tässä kirjoituksessa verrataan keskenään nimenomaan samaan käyttötarkoitukseen suunniteltua sovellusta natiivi- ja selainversiona.

Natiivisovellus hyödyntää puhelimen teknisiä ominaisuuksia

Ennen kuin tartut digipajan tarjoukseen sovelluksen koodaamisesta, kannattaa pohtia millaiseen käyttöön sovellusta ollaan tekemässä ja onko sille oikeasti käyttäjälähtöinen tarve. Jos tarkoitus on lähinnä viestiä brändin tekemisistä asiakkaille tai esitellä tarjolla olevia tuotteita, sovellus ei ole juurikaan parempi ratkaisu kuin selaimessa toimiva sivu. Sovelluksen tulee olla myös brändin arvoinen eikä sovellusta tule rakentaa vain sen vuoksi, että halutaan saada brändille sovellus.

Karkeasti yleistäen saitti toimii paremmin markkinointikäytössä ja natiivisovellus ostaneiden asiakkaiden palvelemiseen. Sovelluksen lataaminen on aina ylimääräinen vaiva, jolle käyttäjä haluaa saada selkeää vastinetta. Ostetun palvelun kuluttaminen on tällainen luonteva hyöty, mutta markkinointiviestin kuluttaminen harvemmin on riittävä syy sovelluksen lataamiseen. (Poikkeuksiakin toki on, kuten markkinointikäyttöön suunnittelemamme Grandiosan palkittu peli.)

Natiivisovellukset pääsevät oikeuksiinsa toiminnoissa, jotka hyödyntävät puhelimen kameraa, sensoreita ja suorituskykyä. Tällaisia sovelluksia ovat esimerkiksi pelit. Pelejä voi toki toteuttaa myös selaimessa, mutta peleistä edistyneimmät osaavat hyödyntää puhelimen ominaisuudet äärimmilleen mihin selainpelit eivät taivu. Natiivisovelluksilla on myös mahdollisuus pyytää lupaa päästä käsiksi puhelimen osoitekirjaan ja kalenteriin sekä hyödyntää käyttäjän sormenjäljen tai kasvojen tunnistusta. Puhelimen kameran ja GPS-sijainnin käyttö on tietyin rajoittein mahdollista myös selainsovelluksissa, mutta natiivisovelluksissa tällaiset toiminnot saadaan toimimaan huomattavasti notkeammin. Myös yleinen käyttömukavuus – kuten painikkeiden vaste kosketukseen ja siirtymät näkymästä toiseen – saadaan natiivisovelluksissa toimimaan selainta jouhevammin.

Verkkoyhteyksien nopeus sen sijaan koskee yhtä lailla natiivi- ja selainpohjaisia sovelluksia, sillä useimmat sovellukset nojaavat palvelimella käsiteltävään dataan, jonka määrä ei juurikaan vaihtele käyttöliittymän toteutustapojen välillä. Jos sovellus ei tarvitse palvelimelta ladattavia tietoja toimiakseen, on natiiviapplikaatio etulyöntiasemassa, sillä sitä voi käyttää myös ilman verkkoyhteyttä.

Natiivisovellusten todellinen valttikortti on push-ilmoitusten käyttö.

Natiivisovelluksen kautta on mahdollista lähettää käyttäjälle ilmoituksia, jotka tulevat näkyviin puhelimen lukitusnäytölle. Näin käyttäjän huomio on mahdollista saada myös puhelimen ollessa suljettuna. Push-ilmoitusten hyödyntäminen kannattaa kuitenkin suunnitella harkiten ja käyttäjän toiveita kunnioittaen, sillä turhat ilmoitukset ärsyttävät käyttäjiä ja ilmoitukset on kovin helppo kytkeä pois päältä – ellei ärtynyt käyttäjä jopa poista koko sovellusta.

Natiivisovelluksen etuihin lukeutuu myös käyttäjän tietojen muistaminen ja sovelluksen personointi käyttäjänsä mieltymysten mukaiseksi. Toki selainkin voi muistaa käyttäjän kirjautumistiedot, mutta natiivisovelluksen käyttö on luontevampaa, kun ensimmäisen kirjautumisen jälkeen ei enää tarvitse muistella käyttäjätunnuksiaan.

Lisäksi natiivisovelluksilla on tiettyjä etuja tietoturvassa. Tutusta sovelluskaupasta ladattuun sovellukseen on hankalampi murtautua kuin selaimessa toimivaan sovellukseen ja käyttäjän luottamus natiivisovellukseen on helpompi ansaita.

Selainsovellus toimii kaikilla laitteilla ilman asennusta

Selaimeen toteutettujen sovellusten edut tulevat esiin pikemminkin sovelluksen hallinnoinnissa kuin käyttökokemuksessa. Käyttäjälle näkyvin ero on, että verkkosivua ei tarvitse etsiä sovelluskaupasta ja odottaa sen asentumista. Natiivisovelluksen sisältö ei myöskään löydy Googlesta ja muista hakukoneista, mutta verkkosivut voidaan optimoida hakukonenäkyvyyden varmistamiseksi. Natiivisovelluksen markkinointia varten toteutetaankin yleensä erilliset verkkosivut.

Sovelluksen toteutuksen näkökulmasta etuja alkaa löytyä lisää. Natiivisovellus täytyy rakentaa erikseen Androidille ja Applen iOS:lle, mutta mobiilioptimoidusta verkkosivusta riittää toteuttaa yksi versio, joka toimii kaikilla laitteilla. Bonuksena selainsovellus saadaan hyvin pienellä vaivalla toimimaan myös pöytäkoneilla ja tableteilla. Näin sovelluksen käyttöpotentiaali moninkertaistetaan kertaheitolla.

Toteutustavasta riippumatta sovelluksia tarvitsee ylläpitää ja päivittää useita kertoja niiden elinkaaren aikana. Selainsovelluksen päivittäminen on käyttäjän näkökulmasta helppoa, sillä ajantasainen versio latautuu joka kerta, kun verkkosivun avaa. Natiivisovellukset täytyy aina erikseen päivittää sovelluskaupasta. Päivitystarve ei poistu, vaikka automaattinen päivitys olisi aktivoitu puhelimen asetuksista – silloin päivitykset vain katoavat käyttäjän näkyvistä. Sovelluksessa täytyy joka tapauksessa jollain tapaa huomioida tilanne, jossa käytetään vanhentunutta versiota.

Cross-platform toteutus

Natiivisovelluksia voidaan toteuttaa myös järjestelmäriippumattomilla koodaustavoilla. Sovelluksen ydintoiminnot toteutetaan kerran ja sovellus muunnetaan lopuksi toimimaan iOS- ja Android-laitteilla. Jotkin näistä koodaustavoista eivät juurikaan eroa selainpohjaisten sovellusten toteutuksesta.

Kumpi sopii minulle?

Mieti ensin, millaisen sovelluksen tarvitset ja millaisissa tilanteissa ja millaisiin tarpeisiin sovellustasi käytetään. Harkitse natiivisovelluksen rakentamista jos

  • sovellusta käytetään toistuvasti jonkin tietyn toiminnon suorittamiseen,
  • haluat hyödyntää puhelimen kameraa, sensoreita tai push-ilmoituksia,
  • sovellusta käytetään pääsääntöisesti sisään kirjautuneena ja haluat personoida käyttökokemuksen tai
  • sovelluksestasi on käyttäjälle riittävästi hyötyä, että käyttäjät jaksavat nähdä vaivan sovelluksen etsimiseen ja asentamiseen.

Voit myös saada molemmat! Valtaosa sovelluksen koodista ja toimintalogiikasta rakennetaan usein verkossa olevalle palvelimelle. Tällöin käyttäjän laitteessa pyörii ainoastaan käyttöliittymä. Pelkän käyttöliittymän toteuttaminen sekä natiivisovelluksena että selainpohjaisena voi olla vain pieni lisäys kokonaisuuteen. Esimerkiksi useat sosiaalisen median palvelut tarjoavat natiivisovelluksen, mutta toimivat myös selaimessa.

Hybridimalli PWA

Sovellus voidaan toteuttaa myös hybridinä mobiilioptimoidun verkkosivun ja täysin natiivin sovelluksen välillä. Progressive Web Application (PWA) on selainpohjainen sovellus, joka asennetaan natiivisovelluksen tavoin sovelluskaupasta. Se käynnistyy nopeammin kuin verkkosivu, koska käyttöliittymä ja muu sovelluksen tarvitsema materiaali on jo tallennettuna laitteelle, mutta sovellus lataa selaimen tavoin kaiken muuttuvan sisällön palvelimelta.

Tärkein valinnan kriteeri on kuitenkin sovelluksen käyttäjän saama hyöty ja tarvelähtöisyys käyttäjän näkökulmasta. Valitse oikea toteutustapa sen mukaan, mitä käyttäjäsi tarvitsevat ja mistä on heille eniten iloa. Me LM Somecossa autamme tässä pohdinnassa mielellämme.

Uusimmat blogikirjoitukset aiheesta