Sitouttava sisältö sosiaalisessa mediassa on tärkeää, kuten blogitekstini ensimmäisessä osassa kirjoitin. Läheskään kaikki brändit eivät kuitenkaan satsaa tähän eivätkä vastaa asiakkaiden kysymyksiin ja kommentteihin somessa.
Koska sitoutuneisuuden hyödyt ovat selkeästi nähtävillä, miksi niin harvat brändit ovat omaksuneet sen osaksi sosiaalisen median markkinointistrategiaa?
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että on olemassa kolme haastetta, joiden takia brändit ja yritykset epäröivät tuottaa vuorovaikutteista sisältöä.
- Miten löytää aikaa vastata kaikkiin olennaisiin kysymyksiin ja osallistua keskusteluun sosiaalisessa mediassa?
- Miten ylläpitää brändin aitoa, yhtenäistä äänensävyä?
- Miten mitata sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun vaikutuksia?
Kääntämällä nämä haasteet yksitellen mahdollisuuksiksi, on mahdollista tuottaa sitouttavaa sisältöä. Miten tämä tehdään käytännössä?
1. Seuraa keskusteluja ja reagoi
Erilaisten seurantaohjelmien avulla voidaan seurata, missä brändistä käydään keskustelua ja minkälaisella sävyllä siitä puhutaan. Näin keskusteluihin voidaan ottaa osaa ripeästikin. Ajan löytämisessä olennaista on hyödyntää käytettävissä olevat resurssit parhaalla mahdollisella tavalla. Koko organisaation kattava sisältömarkkinoinnin prosessi sekä asiantuntijoiden osallistaminen sosiaalisen median keskustelujen kuunteluun ovat tapoja lisätä vuorovaikutusta.
Hyvä sosiaalisen median sitouttamisstrategian pohja luodaan olemalla läsnä ja osallistumalla keskusteluun siellä, missä yleisö on. Vuorovaikutteinen organisaatiokulttuuri ja sen päälle rakentuva strategiatyö mahdollistavat dialogiloikan ja kohdeyleisön sitoutumisen brändiisi. Brändin mainitseminen ensimmäisenä keskusteluissa toimialasta puhuttaessa on merkki siitä, että sitouttamisstrategia toimii.
2. Luo brändikirja ja ylläpidä yhtenäistä äänensävyä
Julkisesti sosiaalisessa mediassa puhuminen voi olla pelottavaa. Tykkääkö kukaan siitä, mitä sanon? Pystynkö tuomaan oman yritykseni tai brändini parhaaseen mahdolliseen valoon?
Oman äänensävyn avulla brändi inhimillistetään. Onpa yritys iso tai pieni, tai olipa kyseessä henkilökohtainen brändisi, inhimillisyys kannustaa ihmisiä puhumaan juuri sinun brändistäsi sosiaalisessa mediassa ja se edesauttaa ihmisten osallistumista keskusteluihin.
Aidolla äänensävyllä keskusteleminen ja sen ylläpitäminen on tärkeää, mutta erittäin haastavaa. Äänensävyä ei voi optimoida samalla lailla kuin muita markkinoinnin strategioita verkossa. Ääni ei ole tunnusluku, jota voi seurata tai vertailla eikä visuaalinen elementti, jota voi muokata. Äänensävy on jotain syvällisempää – jokainen ihminen kokee sen omalla tavallaan. Ihmiset haluavat käydä sosiaalisessa mediassa aitoa keskustelua – ei keskustelua, jossa ihmiset nähdään vain euron kuvina.
Selkeän brändiäänen ja -sävyn määrittäminen on erityisen tärkeää silloin, kun brändiviestintään osallistuu useita ihmisiä. Brändille kannattaa luoda oma brändikirja, jossa ääni ja sävy sekä visuaaliset ohjeet on määritelty tarkasti, ja jonka puitteissa kaikki sisältöä tuottavat henkilöt voivat osallistua brändin viestintään.
Elävöitä viestintää giffeillä ja emojeilla – jos se sopii brändisi äänensävyyn
Giffit ja emojit ovat osa nykyistä viestintäkulttuuria, joten on tärkeää määritellä miten niitä käytetään, kun mietitään brändin äänensävyä. Giffeillä ja emojeilla tuodaan esiin omaa persoonaa ja tunteita sosiaalisen median keskusteluissa.
Yksi paljon emojeita käyttävä brändi on suomalainen rekrytointiyritys Minjon. Minjon on valinnut värikkään ja rennon äänensävyn, ja tekstiä elävöitetään emojeilla.
3. Mittaa keskustelun vaikutusta asiakastuen ja brändin näkökulmasta
Ehkä suurin syy siihen, miksi brändit eivät satsaa vuorovaikutteisen sisällön tuottamiseen, on hankaluus mitata sijoitetun ajan tuottoa. Sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun vaikutusten mittaaminen ei ole yhtä suoraviivaista kuin esimerkiksi markkinointikampanjasta saatavan klikkimäärän tai sähköpostikampanjan tuottamien liidien määrän toteaminen. Mittaaminen on kuitenkin mahdollista.
Kuinka moneen viestiin brändi pystyy vastaamaan annetussa ajassa? Vastaako brändi nopeammin asiakkaan viestiin sosiaalisessa mediassa kuin sähköpostiviesteihin tai puheluihin? Selviääkö asiakkaan ongelma Facebookissa tai Twitterissä nopeasti? Vähentääkö sosiaalisessa mediassa tehty asiakaspalvelu yhteydenottoja muissa kanavissa?
Näihin kysymyksiin vastaamalla voidaan arvioida muiden asiakastukipalvelujen tarpeellisuutta ja selvittää, miten nopeasti asiakkaiden ongelmiin pystytään reagoimaan.
Sosiaalisen median sitoutuneisuuden ja vuorovaikutuksen vaikutusta brändiin on vaikea mitata, koska havainnot brändistä muodostuvat ajan mittaan ja useiden kanavien kautta, eikä matka brändin parissa ole lineaarinen. Mitä enemmän brändi on tekemisissä yleisönsä kanssa sosiaalisessa mediassa, sitä suurempaan nousuun julkaisujen kattavuus ja sitoutuneisuus saadaan tykkäyksien, kommenttien, jakojen ja klikkauksien avulla.
4. Valitse mittarit omiin tavoitteisiisi perustuen
Se, miten mittaat sosiaalisen median sitoutuneisuuden tehokkuutta, riippuu omista tavoitteistasi. Onko tavoitteena tarjota nopeaa ja ystävällistä asiakastukea, rakentaa hengenheimolaisuutta vai kasvattaa brändin tavoittavuutta? Päätettyäsi tavoitteet lue Paulan vinkit toimivaan sisältöön täältä.
Samoin kuin sosiaaliselle medialle annetut tavoitteet vaihtelevat organisaatiokohtaisesti, myös sitoutuneisuuden onnistumisen mittaamisen pitäisi vaihdella ja sopia näihin tavoitteisiin. Tavoite voi olla esimerkiksi sähköpostilistan hankkiminen, vaikuttajayhteisön rakentaminen tai sovelluksen latausten määrän lisääminen.
Jatkuva oman tekemisen analysointi suhteessa kohdeyleisön tarpeisiin, omiin tavoitteisiin sekä muihin toimijoihin on ainoa tapa pysyä relevanttina kohdeyleisöllesi. Sinä päätät, mitä tavoittelet ja miten sitoutuneisuutta mittaat!
Kirjoittaja: Moona Kuvaja
