Kun kuvaa, videota tai äänitallennetta julkaistaessa huomioidaan saavutettavuus sosiaalisessa mediassa, viestin vastaanottaja ei joudu miettimään, mitä tietoa sisällöstä jää saamatta mikäli hän ei itse näe tai kuule sitä kokonaisuudessaan. Tässä blogiartikkelissa avaan, miten saavutettavuus kannattaa huomioida sosiaalisessa mediassa.
Saavutettavuus on aiemmin puhututtanut etenkin julkishallinnossa Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivin ja sitä seuranneen digipalvelulain takia. Ensi kesänä, 28.6.2025 digipalvelulain piiriin tulevat myös useat kuluttajille suunnatut palvelut: verkkokaupat, sähkökirjat, osa henkilöliikenteen ja pankkien palveluista sekä audiovisuaaliseen sisältöön pääsyn tarjoavat palvelut ja viestintäpalvelut. Laki ei velvoita mikroyrityksiä.
Myös yritysten kannattaa markkinointiviestinnässään kiinnittää huomiota siihen, että niiden tarjoamat sisällöt on suunniteltu ja julkaistu saavutettavassa muodossa. Tämä koskee myös sisältöjä, jotka julkaistaan sosiaalisen median kanavissa. Eri palvelut ovat tuoneet avuksemme toimintoja, kuten kuvien vaihtoehtoisen tekstin lisäämisen mahdollisuuden. Esimerkiksi sokeiden ja näkövammaisten apuvälineet lukevat näitä lisäkenttiä, ja näin voidaan käytännössä parantaa sisältöjen saavutettavuutta. Toisaalta saavutettavuutta voidaan parantaa myös itse sisällössä, huomioilla saavutettavuus esimerkiksi emojien ja aihetunnisteiden käytössä.
Saavutettavuus sosiaalisessa mediassa: Emojit ja aihetunnisteet
Emojit voivat hankaloittaa tekstin saavutettavuutta, mutta toisaalta niiden viesti voidaan myös ymmärtää eri tavoin, jopa väärin. Keskellä tekstiä sijaitsevat emojit – etenkin, jos niitä on enemmän kuin yksi – voivat hankaloittaa tekstin ymmärtämistä ruudunlukuohjelman käyttäjille. Saavutettavuuden näkökulmasta emojeja ei myöskään lainkaan kannattaisi käyttää luettelomerkkeinä, sillä etenkin ruudunlukuohjelman käyttäjille vaikutelma on helposti kummallinen, eikä käyttäjä välttämättä ymmärrä kyseessä olevan luettelo. Aihetunnisteissa taas on hyvä käyttää isoja alkukirjaimia silloin, kun aihetunniste koostuu useammasta sanasta, koska silloin näin tunnisteet ovat kaikille helpommin hahmotettavissa.
Vaihtoehtoinen teksti
Vaihtoehtoinen teksti (alt text) on yksinkertainen keino parantaa kuvasisällön saavutettavuutta. Kaikissa sosiaalisen median kanavissa on mahdollista lisätä vaihtoehtoinen teksti kuvan yhteyteen. Tällöin asetuksissa kuvalle lisätään sanallinen kuvaus. Itse asiassa Facebookin kohteentunnistustekniikan ansiosta kuville lisätään nykyisin automaattisesti vaihtoehtoinen teksti, eli vaikka et itse muokkaa vaihtoehtoista tekstiä kuvaa julkaistessasi, saattaa Facebook jo avittaa sinua tässä!
Vaihtoehtoinen teksti kertoo kuvan sisällöstä niille, jotka eivät itse näe kuvaa. Joskus kyse on näkövammasta, toisinaan kyse siitä, että kuva ei lataudu tai henkilö ei jostain syystä halua ladata kuvia näkyville.
Toisaalta esimerkiksi verkkosivuille ladatuissa kuvissa vaihtoehtoinen teksti tukee aina myös hakukonenäkyvyyttä ja parantaa verkkosivujen sijoitusta hakutuloksissa sekä kuvan sijoitusta kuvahaussa.
Vaihtoehtoinen teksti on eri asia kuin kuvateksti tai julkaisun copy-teksti. Sen tulisi aina kertoa kuvan konteksti sekä kertoa, mikä sen kannalta on merkittävää. Copytekstissä olevia asioita on turha kerrata, joten kirjoita aina kuvasta oleelliset asiat. Älä turhaan aloita vaihtoehtoista tekstiä kirjoittamalla: ”Kuvassa on…”. Päätä vaihtoehtoinen teksti aina pisteeseen, vaikka se olisi lyhyt eikä edes kokonainen lause. Näin helpotat ruudunlukuohjelman käyttäjää, koska pisteen kohdalla ruudunlukuohjelma pitää tauon. Jos jossain kanavassa vaihtoehtoisen kuvauksen liittäminen ei onnistu, kuvajulkaisun saatetekstiin kannattaa kirjoittaa kuvan keskeinen sisältö.
Videon tekstitys
Silloin kun video sisältää ääntä, se kannattaa aina tekstittää sen saavutettavuuden ja viestin läpimenon varmistamiseksi. Tekstitys auttaa käyttäjää, jolla on kuulovamma tai joka ei halua tai voi laittaa ääniä päälle puhelimessaan tai tietokoneessaan sisältöä tarkastellessaan. Toisaalta taustamelu tai heikko verkkoyhteys voi myös heikentää äänenlaatua, joten videoiden tekstittäminen helpottaa niiden katsottavuutta yleisestikin.
Laadukas tekstitys kertoo, mitä videolla tapahtuu, jos sen katsoja ei sitä kuule. Se voi olla muutakin kuin puhetta, jos se on videon suhteen olennaista tietoa.
Jo videotuotantoa suunniteltaessa kannattaa ennalta huomioida, että video käsikirjoitetaan ja suunnitellaan suoraan saavutettavaksi. Näin vältytään moninkertaiselta työltä.
Käytännössä videon tekstitys voidaan tehdä joko jo editointivaiheessa upottamalla teksti suoraan videotiedostoon, SRT-tiedostona tai vaihtoehtoisesti voidaan hyödyntää sosiaalisen median kanavien luomia tekstitystyökaluja. Videoiden tekstittämiseen on nykyään olemassa myös lukuisia näppäriä tekoälytyökaluja, kuten Captions.
Älä jätä vain sosiaalisen median varaan
Kannattaa myös huomioida, että sosiaalisen median kanavat eivät lähtökohtaisesti ole kaikilta osin saavutettavia viestintäkanavia, koska niiden käyttö vaatii palveluihin kirjautumista. Esimerkiksi jos tietyistä asioista viestitään ainoastaan Facebookissa, muttei lainkaan verkkosivuilla tai muussa saavutettavassa kanavassa, ei viestintä välttämättä täytä julkisen toimijan tasa-arvoista tiedonantovelvollisuutta. Näin ollen kannattaa panostaa etenkin omaan mediaan, esimerkiksi omiin verkkosivuihin, joilla tieto voidaan esittää mahdollisimman saavutettavassa muodossa.
Kaipaatko lisätietoa ja oppia saavutettavuuteen? Tutustu Saavutettavuus sosiaalisessa mediassa -koulutukseen, joka toteutetaan tiistaina 10.12. klo 9-12!
Artikkeli julkaistu alun perin 3.2.2020 ja päivitetty 15.10.2024.
