Sosiaalinen media on oiva väylä luoda ilmiöitä ja herättää keskusteluja. Erityisesti ruoka ja juoma ovat aiheita, joista lähes kaikilla on mielipide. Ruokasisällöt ovat hyviä esimerkkejä tilanteista, joissa yhdestä pienestä sisältöpalasesta, kuten avokadopastasta, voi tulla laajoja massoja tavoittava ilmiö.
SuomiAreenan #SomenHermolla-päivän päätti keskustelu ruoasta sosiaalisessa mediassa. Somecon konsultin ja kouluttajan Anna Storån kanssa aiheesta saapui Laiv@lavalle juttelemaan Turun yliopiston Brahea-keskuksen kehittämispäällikkö, yrittäjyyden ja lähiruuan edistäjä Heidi Valtari sekä Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä. Ohjelmassa kuultiin myös viini- ja ruoka-aktivisti Arto Koskelon videotervehdys.
Yhdellä reseptillä voidaan saada jopa tuotteet loppumaan kaupan hyllyistä. Mutta mitä muuta ruokakeskustelut meille kertovat? Mistä ihmiset puhuvat, kun he puhuvat ruoasta?
Ruokakuvilla rakennetaan omaa identiteettiä
Keskustelun alussa Anna Storå totesi, että ruokasisältöjen jakamisessa kyse on usein itseilmaisusta ja oman identiteetin rakentamisesta. Jakamalla tietynlaisen annoksen, kertoo jakaja aina jotain omasta itsestään.
Viini- ja ruoka-aktivisti Arto on samaa mieltä Storån kanssa. Hän kuvailee videollaan, miten ruokakulttuurin merkitys on muuttunut ja nykyään ruoalla ilmaistaan vahvasti omaa kulttuurista pääomaa ja jopa yhteiskuntaluokkaa. Lähiruokaverkoston toimintaa työkseen kehittävä Heidi Valtari toteaa myös, että vanha sanonta ’Olet sitä mitä syöt’ pätee tänäkin päivänä. Kuluttaja viestii ruokavalinnoillaan aina omasta arvomaailmastaan.
Ruokakeskustelu vahvistaa yhteisöllisyyttä
Ruokakeskusteluihin liittyy erilaisia teemoja, joista lähiruoka ja ruoan yhteisöllisyys nousivat vahvasti esille SuomiAreenassa. Yrittäjyyden ja lähiruoan edistäjä Heidi Valtari ei koe lähiruokainnostusta enää hetkellisenä ilmiönä, vaan näkee sen pysyvänä osana koko ruokakultuuria. Ympäri Suomea perustetut REKO-lähiruokarenkaat ovat hieno esimerkki siitä, kuinka digitalisaatio ja sosiaalinen media ovat mahdollistanut uudenlaisen bisneksen ja yhteisöjen syntymisen. Valtari ennustaa ruoan yhteisöllisyyden merkityksen kasvavan jatkuvasti ja näkee sosiaalisen median vahvasti osana tätä kehitystä.
Myös Marttaliiton toiminnan pohjana on vahvasti yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä toteaa, että sosiaalinen media ei ole heille mikään itseisarvo, vaan sen avulla viestitään toiminnasta, jota tehdään muutenkin. Toki Martat ovat orientoituneet sosiaaliseen mediaan ja tarjoavat yhä enemmän sisältöä ja apua myös verkossa, mutta fyysiset kohtaamiset ja yhteisöllisyys ovat silti etusijalla.
Sosiaalinen media tuo vastavuoroisuutta ruoka- ja juomakeskusteluun
Anna Storå kyseli ennen SuomiAreenaa Facebookissa erilaisissa ruoka- ja juomaryhmissä, ketkä nähdään alan kiinnostavimpina vaikuttajina. Useita nimiä nousi esille, mutta yhdistävänä tekijänä oli rohkeus, halu ravistella ja saada muutosta aikaan. Yksi nimi, joka nousi esille, oli SuomiAreenallakin keskusteluun osallistunut Arto Koskelo.
Koskelon mukaan nykyään on eri tavalla tilaa mielipiteille kuin aiemmin. Sosiaalinen media antaa mahdollisuuden kriittiselle dialogille, johon useat voivat osallistua. Koskelo kokee, että ruokakeskustelu Suomessa on usein hyvin poliittista ja erityisen ongelmallista on alkoholista puhuminen. Uhkakuvien luominen ja kohtuukäytön korostaminen ovat vahvasti läsnä kaikessa alkoholiin liittyvässä keskustelussa.
Myös marttapomo Heikkilä korosti haastattelussaan sitä, miten sosiaalisen median kautta saadaan tehokkaasti ideoita ja kehitysehdotuksia suoraan kuluttajilta ja kansalaisilta. Niitä ideoita, joita aiemmin hankittiin erilaisista tutkimuksista ja raporteista. Myös Heidi Valtari kokee, että sosiaalisen median avulla saadaan tehokkaasti levitettyä ja kerättyä tietoa sekä mahdollistettua kaksisuuntainen viestintä. Valtarin koordinoimalle Aitoja Makuja-hankkeelle perustettiin Facebook-sivu vuonna 2010 nimenomaan kuluttajien pyynnöstä.
Mikä on seuraava avokadopasta?
Heidi Valtari nostaa tuleviksi ruokakeskustelun trendeiksi muun muassa pienet jäätelöyritykset, pienpanimot, pienet juustolat sekä ylipäätään käsityömäisen tavan tehdä ruokaa. Valtari näkee myös, että kasvot ja tarina ruoan takana kiinnostavat kuluttajia jatkossa yhä enemmän. Marianne Heikkilä nostaa sen sijaan esille hävikkiruoan, hyönteisravinnon sekä ilmiön, jossa itse tehty ruoka tuodaan kodista julkisiin tiloihin. Heikkilä toteaa kuitenkin myös sen, että trendeillä on usein tapana kiertää kehää. Esimerkiksi tämän hetken hitistä, raakaruoasta, puhuivat Martat ensimmäisen kerran jo vuonna 1933. Myös kananeuvonta ja omavarainen munatuotanto on aiheena puhuttanut jo vuosikymmeniä.
Valtarin ja Heikkilän trendiennustukset osoittavat sen, että niin ruokakeskustelussa kuin muussakin sosiaalisen median sisältömarkkinoinnissa, sisällöt, ihmiset ja tarinat vetävät puoleensa. Välineet ja kanavat vaihtuvat, mutta laadukkaan sisällön tarve ei katoa mihinkään.
