Mittaatko tykkääjien ja seuraajien määrän kehitystä, sitoutuneiden käyttäjien määriä vai laatua vai kenties jotain aivan muuta? Sosiaalisen median käytön jatkuva kehittäminen on meidän somecolaisten mielestä erittäin tärkeää, mutta kehittäminen on mahdotonta, jos et mittaa toimintaasi ja ymmärrä, mihin suuntaan markkinointiviestintäsi yhteisöllisissä palveluissa on kehittymässä. Tässä blogissa kerron sinulle muutaman vinkin, joiden avulla varmistat, ettet jämähdä paikoilleen.
Tässä vaiheessa vuotta moni meistä luo tulevan vuoden strategiaa, suunnitelmia ja asettaa tavoitteita oman sosiaalisen median markkinointiviestinnän kehittämiseen. Sosiaalisen median palveluissa on tyypillisesti mitattu Facebook-sivun tykkääjien määrän kasvua tai Twitter-tilin seuraajien määrää. Nämä eivät kuitenkaan aina ole niitä tärkeimpiä seurattavia asioita – etenkään kun erityisesti Facebookissa ei ole enää mitään taetta, että kaikki sivun tykkääjät näkisivät sivujen julkaisuja. Näin ollen mittaamisessa kannattaa siirtyä seuraavalle tasolle.
Miksi kannattaa mitata ja raportoida?
Sosiaalisen median markkinointiviestintä koetaan varmasti strategisesti tärkeämpänä, jos sen kehitystä pystytään mittaamaan luvuilla. Tässä on kuitenkin haasteensa, kun kaikki vaikuttamisen ja osallistumisen ROI ei näy verkossa aina suorasukaisesti. Jos olet verkkokauppias, voit hyvin suoraviivaisesti laskea julkaisutyön ja mainonnan kannattavuutta, mutta jos et tee myyntiä suoraan verkossa, on ROIn optimointi paljon monimutkaisempaa. Markkinoinnin kampanjat kun ovat yleensä monikanavaisia eikä niitä toteuteta ainoastaan sosiaalisessa mediassa.
Kun raportoit sosiaalisen median käytön kehityksestä, työsi kehitys nähdään, osaamisesi tunnistetaan ja pääset todella keskustelemaan yhteisöllisten medioiden hyödyntämisestä edustamassasi yrityksessä. Samalla tulet hyvin perustelleeksi sen, miksi tarvitset budjettia jatkuvaan sisällöntuotantoon, julkaisutyöhön ja sosiaalisen median seurantaan. Jos et pysty antamaan lukuja, perustelu on aina vaikeampaa. Samalla opit itse ymmärtämään, mikä toimii lukujen valossa ja mikä ei.
Mitä kannattaa mitata?
Mittaaminen ohjaa paljon sitä, mitä yritetään tehdä. Mittaamalla ja asettamalla tavoitteet oikeille asioille, saat oikeaa kehitystä aikaiseksi. Tykkääjiä ja seuraajia toki tarvitaan, jotta tileiltä löytyy niinkutsuttu pesämuna, jonka kautta sisältöjä saadaan leviämään, mutta nykyisin tykkääjä- ja seuraajamäärien kasvua tärkeämpää on kuitenkin tavoitettujen sekä sitoutettujen käyttäjien määrä. Seuraa siis muun muassa sitoutumisasteeltaan, näyttökerroiltaan tai klikkausten määrissä parhaiten onnistuneita julkaisuja, niin voit päätellä, millaisia julkaisuja jatkossa kannattaisi toteuttaa.
Kun yrityksen sosiaalisen median käyttöön asetetaan tavoitteita, voidaan tietenkin puhua joko organisaation omista tileistä, mutta erityisesti Twitterissä on tärkeä huomata myös organisaatiota edustavien ja työkseen twiittaavien henkilökäyttäjien määrä ja asettaa tavoitteita henkilöiden sosiaalisen median käytön kehittymiselle. Erityisesti B2B-alan yritykselle on tärkeää tavoitella kattavaa asiantuntijatwiittaajien määrää. Lisäksi voidaan seurata, paljonko omasta aiheesta ja yritykselle oleellisilla aihetunnisteilla twiittaavia käyttäjiä on ja miten keskustelujen volyymit kehittyvät omien aiheiden ympärillä.
Facebook-mainonnan lisäksi Twitter-mainonta kasvaa ja näin maksullisen kattavuuden ja mainonnan roolin kasvaessa on erittäin tärkeää mitata ja seurata orgaanisen näkyvyyden määrää ja laatua, sekä erityisesti maksullisen näkyvyyden vaikutusta orgaaniseen näkyvyyteen. Myös mainonnan tulosten mittaaminen ja jatkuva optimointi on tärkeää, kun rahallisista panostuksista halutaan saada mahdollisimman paljon irti.
Miten kannattaa raportoida?
Tilastot ovat aina visuaalisina kaikkein tehokkaimpia – tylsät Excel-tiedostot kannattaa siis unohtaa, jos haluaa vakuuttaa kuulijansa. Omassa tilastoseurannassa yksinkertainen laskentataulukkokin lienee toimiva, mutta esimerkiksi esimiehelle tai johtoportaalle raportoitaessa tilastoinnin täytyy myös olla havainnollista, jotta muutos ja sen merkitys selviää ja välittyy tilastoista. On tärkeä myös raportoida ja seurata tavoitteiden täyttymistä säännöllisesti, esimerkiksi kuukausitasolla, jotta kehitys on jatkuvaa ja suuntaa voidaan tarvittaessa omassa tekemisessä korjata nopeastikin.
Nyt siis ensi vuoden tavoitteita ja mittareita asettamaan!
