Generatiivinen tekoäly on viime vuosina muuttanut radikaalisti tapaamme tuottaa ja kuluttaa tietoa. Tekoälypohjaiset järjestelmät, kuten kuva- ja tekstityökalut, ovat avanneet uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintaamme ja tuottaa lisäarvoa markkinoinnissa ja viestinnässä. Lisääntyneen käytön myötä generatiivisen tekoälyn vaikutukset ilmastoon ovat kuitenkin saaneet monet viestijät ja markkinoijat miettimään, miten uusien työkalujen käyttö vaikuttaa ympäristömme ja istuuko ilmastosyöppöjen työkalujen käyttö organisaatioiden vastuullisuustavoitteisiin.
Generatiivisten tekoälytyökalujen energiankulutus ja ilmastovaikutukset
Aloitetaan faktoista. Generatiivisen tekoälyn kehittäminen ja käyttö vaatii merkittäviä määriä resursseja, joilla on huomattavia ympäristövaikutuksia. Erityisesti tekoälymallien koulutus, kuten OpenAI:n GPT-4:n kehittäminen, kuluttaa valtavia määriä energiaa. Tämä puolestaan aiheuttaa merkittäviä määriä hiilidioksidipäästöjä. Tutkijat ovat laskeneet, että yhden suuren kielimallin kouluttamisen arvioidaan luovan noin kolmesataa tonnia CO2-päästöjä – vertailun vuoksi, keskiverto ihminen tuottaa noin viisi tonnia CO2-päästöjä vuodessa.
Toinen merkittävä ekologinen haaste on veden käyttö. Datakeskuksissa pyörivät palvelimet vaativat viilentämistä, ja jäähdytystornit ja muut jäähdytysjärjestelmät kuluttavat merkittävän määrän globaaleista vesiresursseistamme. Tekoälyjärjestelmien arvioidaan vaativan 4,2–6,6 miljardia kuutiometriä vettä vuonna 2027. Tämä vastaa puolta Iso-Britannian vuosittaisesti vesitarpeesta.
OECD:n ”The AI Footprint” -raportin mukaan tekoälysovellusten ympäristövaikutukset ovat monimuotoisia ja kattavat suorat operatiiviset vaikutukset, mutta myös koko toimitusketjun aina laitteiden valmistuksesta datakeskusten infrastruktuuriin, jotka kuluttavat luonnonvaroja ja tuottavat jätettä. Tästä syystä on välttämätöntä jatkossa kehittää kestävämpiä teknologiaratkaisuja, jotka vähentävä tekoälyn kokonaisvaikutuksia ympäristöön.
Miten generatiivista tekoälyä voi vastuullisesti käyttää – vai voiko sitä?
Fakta on, että tekoälytyökalujen kehitys ja käyttö kuormittavat ympäristöä, halusi sitä tai ei. Ensimmäinen askel kohti vastuullisempaa käyttöä on ylipäänsä tiedostaa käyttämiensä tekoälysovellusten ympäristövaikutukset. Mikä vaikutus päivittäisellä ChatGPT:n käytöllä on ympäristöön? Samalla on hyvä muistaa, että päivittäin käytössä on muitakin erilaisia digitaalisia palveluita (sähköposti, sosiaalinen media, pilvipalvelut), joiden volyymi on monta kertaluokkaa tekoälyä suurempi. Myös näiden palveluiden ylläpito vaatii jatkuvaa datakeskusten toimintaa, joka kuluttaa paljon energiaa ja aiheuttaa päästöjä. Vaikka energiankulutuksen mittakaava tekoälykehityksessä on paljon perinteisiä digipalveluita suurempaa, luo tekoäly oikein käytettynä paljon enemmän lisäarvoa per kulutettu energiayksikkö. Se, että kulutettujen energiayksiköiden kokonaismäärä vääjäämättä kasvaa, on jonkinlainen hinta, joka hyödystä maksetaan. Pitkällä aikavälillä saatava hyöty tästäkin teknologiasta on todennäköisesti kuitenkin plussan puolella, myös ympäristönäkökulmasta katseltuna.
Suurimmat haasteet ovat järjestelmätasolla: teknologiayritysten ja kehittäjien tulisikin pyrkiä minimoimaan tekoälymallien koulutuksessa ja ylläpidossa tarvittavan energian määrä. Tällä hetkellä järjestelmien kehitys tapahtuu kuitenkin sijoitusrahalla ja varsinainen paine tekoälytyökalujen ympäristövaikutusten minimoimiseen puuttuu. Kun lisääntyneen käytön myötä järjestelmien ylläpitokulujen minimoimisen tulee painetta, nousee resurssitehokkuus aidoksi kilpailuvaltiksi. Ympäristöhaasteiden hallintaan voidaan vaikuttaa myös muiden toimien kuten lainsäädännön kautta. Tällä hetkellä tekoälyteknologian energiatehokkuutta, uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä tai käytettyjen resurssien kierrättämistä ja kestävää käyttöä ei ohjata yhteisellä tasolla.
Vaikka yhden markkinointiviestijän voi olla haastavaa vaikuttaa suurten datajättien, kuten Microsoftin ja muiden vastaavien yritysten toimintaan suoraan, voi yksittäinen käyttäjäkin edistää kestävämpää teknologian käyttöä. Järkevä tekoälystrategia ja oikein mitoitettu tekoälytyökalujen valinta vähentävät turhaa käyttöä ja pienentävät organisaation tekoälytoiminnasta aiheutuvia päästöjä. Tekoälyä voidaan käyttää tehostamaan organisaation prosesseja ja vähentämään muita ympäristöä kuormittavien resurssien käyttöä arjessa. Yhteiskunnan tasolla yksilö voi osallistua ja tukea aloitteita, jotka pyrkivät edistämään lainsäädäntöä, joka edellyttää teknologiayrityksiä raportoimaan ja vähentämään ympäristövaikutuksiaan.
Mikäli haluat pysyä tekoälytyökalujen kehityksen aallonharjalla tai kaipaat apuja järkevän tekoälystrategian hiomiseen markkinointiviestinnän näkökulmasta, ilmoittaudu mukaan kuukausittain järjestettävään Tekoälyn hermolla-webinaarisarjaamme.
