Mieti edellistä kertaa, kun käytit sosiaalisen median julkaisusi lopussa aihetunnistetta, eli hashtagia. Pysähdyitkö silloin miettimään, mitä kaikkea hashtag tulee viestineeksi?
Somecon Minna Valtari on avannut aihetunnisteiden käyttöä perin kattavasti blogitekstissään. Lyhyesti sanottuna aihetunnisteen perusidea on koota saman aiheen sisältöä yhden tunnisteen alle. Minnan sanoin sosiaalisessa mediassa oleva organisaatio tekee palveluksen kanavan käyttäjille merkitsemällä omat julkaisunsa osuvilla tunnisteilla. Aihetunnisteet siis jäsentävät sosiaalisen median maailmaa.
Mutta mitä muuta iloa aihetunnisteista voikaan olla?
Aihetunniste on myös hakusana
Aihetunnisteet toimivat sosiaalisessa mediassa hakusanojen tavoin. Oikeastaan syvemmin mietittynä aihetunnisteen vaihtoehtoinen nimi voisikin olla hakutunniste – luomamme ”tägit” nimittäin toimivat myös hakusanoina sosiaalisessa mediassa. Aihetunnisteen hakuominaisuutta hyödyntävät suurista sosiaalisen median kanavista niin Facebook, Instagram, Twitter kuin LinkedInkin. Lisäksi aihetunnisteet ovat toimineet jo pitkään hakusanoina pienemmissä sosiaalisen median kanavissa, kuten pääosin amerikkalaisyleisöstä nauttivasta Tumblrissa.
Aktiivinen sosiaalisen median käyttäjä onkin ehkä huomannut, että aihetunnisteen käyttö vaihtelee hieman eri kanavien välillä – esimerkiksi Instagramissa aihetunnisteilla on tärkeä rooli sisällön löytymisessä ja sen järjestelemisessä, kun taas LinkedInissä aihetunnisteilla ei ole yhtä voimakasta jalansijaa. On hyvä kuitenkin muistaa, että aihetunnisteet, kuten moni trendi sosiaalisessa mediassa, kuohuvat aalloissa. Aihetunnisteiden aallonharjalla surffaa nyt Instagram, mutta muutosta tilanteeseen on jo nähtävissä, kun tunnisteiden varovainen käyttö nostaa päätään Facebookissa ja LinkedInissä hashtag-kuninkaiden Instagramin ja Twitterin vanavedessä.
Hashtag on kommentointia ja huulenheittoa
Aihetunnisteiden tarkempi tarkastelu paljastaa, että niitä käytetään aihekategorisoinnin ja hakuominaisuuden lisäksi myös kommentointiin ja huulenheittoon. Tunnisteet voivat siis olla jatke kirjoitetulle tekstille, vaikkapa seuraavan esimerkin tavoin: ”Myöhästyin junasta ja siksi en ehtinyt viikon tärkeimpään palaveriin, uutta lippua ostaessani kaadoin tulikuumat kahvit päälleni #annamunkaikkikestää”.
Tunniste voi siis toimia myös eräänlaisena tekstin jatkeena tai humorisena tehokeinona. Onnistuneella aihetunnisteella sisällöntuottaja voi vaikuttaa ratkaisevasti sisältönsä sävyyn. Geneerisiä tunnisteita, varsinkin mikäli niitä on vino pino, harvoin sosiaalisen median käyttäjä jaksaa ajatuksella lukea läpi. Mitä jos tunnisteiden joukossa olisikin jotain oivaltavaa, ajatuksia herättävää tai nauruhermoja kutkuttavaa?
Kenen joukoissa seisot? Hashtag on ryhmään kuulumista
Olisi helppo todeta hashtagien olevan vain yksinkertaisia tunnisteita tai hakusanoja, joilla järjestää sosiaaliseen mediaan luomaamme sisältöä. Mutta tämä olisi kärjistämistä, sillä aihetunnisteet linkittyvät myös tapaamme reagoida ympäröivään maailmaan. Tunnisteilla voimme osoittaa kuuluvamme johonkin ryhmään tai suurempaan joukkoon – tai toisaalta ilmaista myös, ettemme ainakaan ole osa jotain ryhmää. Näin ollen aihetunnisteet voivat toimia myös solidaarisuuden merkkinä ikään kuin sanoaksemme ”hei, minä ajattelen samoin kuin sinä, me ollaan samaa jengiä”. Hashtag ryhmän tunnusmerkkinä näin ollen voi myös edesauttaa vuoropuhelua sekä kävijöiden kesken että kävijän ja sisällöntuottajan välillä.
Mietitään tätä hetki. Kun viime vuonna #metoo-ilmiö vavisutti maailmaa naisten kokeman seksuaalisen ahdistelun ja häirinnän yleisyydestä, aihetunnisteesta tuli välittömästi yksilön keino ilmaista jakavansa samat kokemukset, tuntemukset ja mielipiteet kuin muut ahdistelun ja häirinnän uhrit. Ei siis olekaan sattumaa, että aihetunniste oli sanavalinnaltaan juuri tuo #metoo, eli vapaasti käännettynä #minämyös, eli tunniste, jonka alla uhrit seisoivat rinta rinnan, yhtenä ryhmänä.
Tätä aihetunnisteen käyttötarkoitusta on toki hyödynnetty muissakin yhteyksissä kuin maailmanlaajuisissa poliittisissa kannanotoissa. Kenkävalmistaja Vans käyttää Vans Girls -sisartilillään aihetunnistetta #vansgirls, jonka alle skeittikenkiä käyttävät naiset ja tytöt voivat julkaista kuvia ja videoita – näin he voivat osoittaa kuuluvansa Vans-tennareita käyttävien tyttöjen ryhmään. Käytämmehän mekin täällä Somecossa tunnistetta #TeamSomeco, kun kerromme työntekijöistämme ja työarjestamme.
So what?
Miksi sitten sisällöntuottajan tulisi välittää siitä, käyttääkö aihetunnistetta hakusanana, kommenttina, humoristisena tehokeinona tai peräti ryhmätunnisteena? Vastaus löytyy itse aihetunnisteiden perusluonteesta ja käyttötarkoituksesta. Haluatko luoda kävijöitäsi kiinnostavaa ja näkyvyyttä saavaa sisältöä? Onko sinulle tärkeää, että sisältösi löytyy helposti netin syövereistä? Toivoisitko, että juuri sinun tuottamallasi sisällöllä olisi kyky innostaa, kiinnostaa ja elää yleisösi mukana? Onko sinusta tärkeää luoda kävijälle tunne sinusta helposti lähestyttävänä sisällöntuottajana? Mikäli nyökyttelit päätäsi näiden kysymysten kohdalla, aihetunnisteiden merkitystä juuri sinun tuottamassasi sisällössä on hyvä miettiä – miksi ja miten sinä merkitset sisältöäsi?
Onnistuneella sisällöllä on voimaa liikuttaa meitä. Mutta sisältöä tuskin voi luokitella onnistuneeksi, ellei joku ensin löydä sitä ja samaistu siihen. Aihetunnisteita voi hyödyntää niin keskustelunavauksissa, dialogin luomisessa kuin brändäämisessäkin. Mahdollisuuksia löytyy myös esimerkiksi työnantajakuvan luomisessa ja rekrytoinnissa, missä yritykset voivat helposti järjestää sisältöään esimerkiksi #meillätöissä-tyylisen tunnisteen alle. Kaiken kaikkiaan voisikin siis sanoa, että tunnisteissa on voimaa ja niihin kannattaa kiinnittää huomiota. Järkevä ja huolellinen aihetunnisteiden käyttö edesauttaa paitsi sisällön löydettävyyttä, myös sen tehoa ja avaa sille uusia ovia dialogin rakentamisessa. Risuaita siis taipuu moneen – oletko sinä jo hyödyntänyt kaikkia sen mahdollisuuksia?
