Päätät testata tekoälyä. Syötät ChatGPT:hen kehotteen “tee minulle blogikirjoitus aiheesta X”. Parissa sekunnissa tekoäly tekee sinulle tekstin, jonka luettuasi ajattelet: tämähän on täyttä kukkua, ei tätä voi julkaista. Tekoälyn tuottamat tekstit vihastuttavat ja myös kummeksuttavat: miten kukaan voi ajatella, että tekoäly muka syrjäyttäisi yhden yhtä viestijää, jos taso on tämä?
Pohditaanpa hetki, onko tekoälystä mihinkään ja kannattaako sen oppimiseen uhrata kallisarvoista (työ)aikaa?
Miksi tekoäly tuottaa käyttökelvotonta sontaa?
Tekoälyn tuottamat tekstit voivat tuntua geneerisiltä ja persoonattomilta. Ne eivät useinkaan sisällä uniikkia näkökulmaa tai syvällistä ymmärrystä aiheesta, mikä tekee niistä vaikeasti samaistuttavia ja tympeitä. Tekoäly ei kykene tuomaan esille kirjoittajan ääntä tai leikkimään sävyillä, mikä on usein välttämätöntä kiinnostavan ja mieleenpainuvan sisällön luomisessa. Mistä tämä johtuu?
Ensinnäkin tekoäly ei ymmärrä kontekstia niin kuin me ihmiset, mikä johtaa kömpelöihin ja epäolennaisiin julkaisuihin. Vaikka tekoäly osaa luoda sisältöä, se ei ”luo” mitään uutta, vaan yhdistelee olemassa olevaa tietoa.
Ei siis ihme, että lopputulos tuntuu joskus sieluttomalta ja pelkältä sanahelinältä – se on sanahelinää.
Tekoäly ei myöskään ole erehtymätön. Faktat ja yksityiskohdat saattavat mennä metsään, joskus aika koomisestikin. Oman kokemukseni mukaan kömmähdyksiä kuitenkin sattuu aiempaa harvemmin.
Myös tekijänoikeudellisesta näkökulmasta on vain hyvä, että tekstit eivät ole suoraan käyttövalmiita. Jos olisivat, syntyisi kysymys, kuka oikeudet tekstiin lopulta omistaa. Euroopan unionin tekoälyasetuksen mukaan generatiivisen tekoälyn käytön täytyy jatkossa täyttää läpinäkyvyyden minimivaatimukset: viestijöiden täytyy olla avoimia, jos sisältö on tehty tekoälyn avulla.
Miksi tekoälyä kannattaa silti käyttää?
Tekoälyn käytön potentiaali piilee inhimillisen luovuuden, päättelykyvyn ja tekoälyn tehokkuuden yhdistämisessä. Tuhannen taalan kysymys on, miten tämä tehdään. Tekoälyn avulla voi tuottaa suuria määriä sisältöä nopeasti, mikä voi olla valtava apu erityisesti rutiininomaisissa tehtävissä. Kannattaa myös muistaa, että vaikka lopputulos ei ole täydellinen, tekoäly voi auttaa luomaan raakaversioita ja ehdottamaan ideoita, joita ihmiset voivat sitten jalostaa. Tämä nopeuttaa ja sujuvoittaa sekä suunnitteluprosessia että tekstin tuotantoa.
Myös sillä mitä pyydät ja miten sen teet, on merkitystä. Panosta kehotteiden hiomiseen ja tarkkuuteen: haetko kärkästä mielipidekirjoitusta vai lempeän runollista tekstiä? Iteroi tarpeeksi monta kertaa tai tee itsellesi räätälöity tekoälyapuri esim. ChatGPT:lle, niin saat taatusti paremman version.
Miten lähteä liikkeelle?
Kuten tekoälytutkija Mona Mannevuo on todennut, tekoälyn tuoma murros noudattaa samaa kaavaa kuin aiemmatkin teknologiset murrokset. Työn määrä tuppaa lisääntymään, ei vähenemään. Ainakin aluksi.
Kuten tietokoneen keksiminen tai internet, iso muutos vaatii viestijöiltä aluksi enemmän kuin antaa. Elämme vielä opettelu- ja muutosvaihetta, joka vaatii avointa mieltä ja kärsivällisyyttä. Tehostamisen paikat löytyvät pikkuhiljaa, kun tekoälytyökaluja oppii käyttämään oikeissa vaiheissa omaa työtään. Haastan sinutkin pohtimaan, millaisissa tehtävissä tekoäly voi auttaa sinua ja mitkä tehtävät vaativat inhimillistä työpanostasi edelleen.
Siinä se on, raadollinen totuus tekoälyn tuottamasta sisällöstä. Ei se aina ole sitä, mitä odotamme. Tekoäly ei ole täydellinen työkaveri, mutta se on hyvä avustava työkalu, joka voi auttaa meitä monin eri tavoin – jos vain osaamme käyttää sitä oikein. Jos heti hyppää mukaan ja rohkeasti kokeilee uusia mahdollisuuksia eri tekoälytyökaluilla, karttuu osaamista ja oppii ymmärtämään, mihin suuntaan eri tekoälytyökalut kehittyvät.
