Brittiläinen terveysjärjestö Royal Society for Public Health on lanseerannut #ScrollFreeSeptember -kampanjan, joka haastaa ihmiset pitämään syyskuun ajan taukoa sosiaalisen median käytöstä. Kokonainen ”someton syyskuu” tuntuu monista absurdilta, mutta vähentämiselle on selkeästi tilausta. Vallalla tuntuu olevan trendi, jonka myötä ihmiset miettivät tarkemmin omia sosiaalisen median käyttötapojaan ja usein päätyvät käytön vähentämiseen. Voimme kaikki sosiaalisen median käyttäjinä samaistua tähän, mutta entä markkinointiviestinnän ammattilaisina? Miten tähän vallitsevaan trendiin tulee suhtautua – vai pitääkö mitenkään?
Alla listaan kolme mahdollista tapaa, joilla ihmiset muuttavat sosiaalisen median käyttötapojaan. Lisäksi annan vinkkejä siihen, miten yritysten tulisi huomioida mahdolliset muutokset.
1. Sosiaalisen median kanavia karsitaan
Sosaalisen median kanavien kirjo on moninainen ja useat meistä käyttävät useampaa kuin yhtä kanavaa. Vakiintuneiden ”Big 4”-kanavien (Facebook, Instagram, Twitter, LinkedIn) rinnalle nousee jatkuvasti uusia ja samaa vauhtia vanhojen käyttöä vähennetään. Sosiaalisen median käyttöä vähentäessä usein helpoin tapa on rajata käyttöä kanavakohtaisesti. Voi esimerkiksi linjata, että käyttää Twitteriä ja LinkedIniä vain työaikana ja Instagramia ja Facebookia erityisesti vapaa-ajalla. Tai lopettaa tietyn kanavan käytön kokonaan (esimerkiksi Snapchat on omassa tuttavapiirissäni kokenut täyskadotuksen).
Tämän kanavien välisen liikehdinnän vuoksi yritysten pitää tarkasti analysoida ja määrittää missä kanavissa tavoitellaan mitäkin kohderyhmää. Pohdinta saattaa joissain tilanteissa johtaa uusien kanavien haltuunottoon tai olemassa olevien sulkemiseen. Mikäli esimerkiksi huomataan, että omaa potentiaalista asiakaskuntaa ei enää tavoiteta Facebookissa samoin kuin puoli vuotta sitten (ilman että sisällöissä tai mainonnassa on tehty suuria muutoksia), voi olla aika fokusoida sisällöntuotanto johonkin muuhun kanavaan.
2. Pyhinä pidetään somelomaa
Olen itse ottanut tavoitteeksi pitää jokaisen sunnuntain somevapaana. Samankaltaisia ”digital detoxeja” ja ”somelomia” näyttää tulevan vastaan yhä useammin. Olen myös asiakkaideni kanssa sisältöjä analysoidessa huomannut, että juhlapyhinä julkaistut sisällöt eivät aina toimi samalla tavalla kuin ennen. Tämä voi johtua nimenomaan siitä, että pyhät halutaan nykyään kirjaimellisesti pyhittää läheisille ja läsnäololle. Tai siitä, että näinä ajankohtina sisältötulva on usein valtava, sillä kaikki yritykset haluavat toivottaa hyvää isänpäivää.
Jotta sisältöä osataan julkaista oikeana aikana, on tärkeä seurata milloin sosiaalisen median käyttäjät ovat parhaiten läsnä. Sekä sitä, milloin reagointeja tulee parhaiten. Näihin kysymyksiin löytyy vastauksia sekä kanavien omista analyysityökaluista että kolmansien osapuolien tilastosovelluksista.
3. Omia seurattavien listoja ”siivotaan”
Yhtä lailla kun vaatekaappeja konmaritetaan, myös sosiaalisen median seurattavien listaa harvennetaan. Tämä ei sellaisenaan ole yritystileille välttämättä kovin suuri ongelma, sillä julkaistut sisällöt harvoin näkyvät olemassa oleville tykkääjille muutenkaan. Onni onnettomuudessa siis. Mutta toki tämä tarkoittaa, että tykkääjä- ja seuraajamääriä tulee pitää silmällä. Mikäli poistoja tulee erityisen paljon tiettynä hetkenä, tulee miettiä mistä tämä voisi johtua. Julkaistiinko tällöin erilaista sisältöä kuin aiemmin?
Luonnollisesti siivoustrendi tulee huomioida myös mainonnan panostuksissa. Jos ei ole oletettavaa, että sosiaalisen median käyttäjiä tavoitetaan orgaanisesti sivutykkäämisten kautta, voidaan tämä yleisö tavoittaa mainoseuroilla.
”Somesiivoukset” herättelevät myös ajattelemaan oman yrityksen sosiaalisen median mittaristoa. Mikäli tähän asti tärkein onnistumisen mittari on ollut tykkääjä- tai seuraajamäärä, tulee tavoitteita miettiä uudestaan. Tykkäämisten määrän lisäksi (tai sijaan) on todennäköisesti relevanttia seurata tavoittavuutta ja sitoutuneisuusastetta. Ne kertovat todenmukaisemmin sisältöjen toimivuudesta. Mikäli sosiaalisen median onnistumisten mittaaminen on ajankohtaista, tämä koulutus on erinomainen tapa saada vauhtia ja varmuutta tekemiseen.
Onko someton syyskuu pelottava asia?
Mielestäni yritysten ei tule huolestua siitä, että sosiaalisen median käyttöä ja sisältöjä kohtaan ollaan kriittisempiä ja tiedostavampia. Vaikka käyttötavat muuttuvat, ei massiivista joukkopakoa ole odotettavissa lähitulevaisuudessa. Esimerkiksi Facebookin tilastot osoittavat, että päivittäin aktiivisten käyttäjien määrä ei ole juurikaan vähentynyt viimeisen vuoden aikana. Tärkeintä on pysyä tilanteesta kartalla ja päivittää omaa tietämystään sosiaalisen median ajankohtaisista muutoksista.
Asia, josta sen sijaan kannattaa olla huolissaan (tai ainakin hyvin tarkkana), on tuotetun sisällön laatu. Koska ihmiset ovat yhä kriittisempiä omasta ”someajastaan”, tulee myös yritysten ja organisaatioiden miettiä tarkoin millaista sisältöä kannattaa tuottaa. Miten parhaalla mahdollisella tavalla voidaan palvella potentiaalisia ja olemassa olevia asiakkaita sisällöillä?
Emme kai tuota mitään sellaista, joka saa käyttäjän skrollaamaan ärsyyntyneenä ohi ja kiroamaan sosiaalisessa mediassa käytettyä aikaa?
Sosiaalinen media sellaisenaan ei ole paha paikka. Käyttötavat voivat toki tehdä siitä sellaisen. Loppujen lopuksi sosiaalisen median ytimenä on mahdollisuuksien ja yhteyksien rakentaminen. Sieltä saadaan muun muassa vinkkejä, inspiraatiota ja apua. Juuri näihin tarpeisiin tulisi myös yritysten sisällöillään vastata. Luoda sellainen sosiaalisen median läsnäolo, joka oikeasti on omalle yleisölle hyödyksi. Tiedostava sosiaalisen median käyttö ja tiedostava sisällöntuotanto kulkevat käsi kädessä. Laatu korvaa määrän – aina.
