Työ sisältöstrategina on avannut minulle pääsyn havainnoimaan erilaisten organisaatioiden haasteita, joita sisällöntuotanto niille asettaa. Yritykset eivät luonnollisestikaan ole toistensa kopioita, mutta samantyyppisten ongelmien kanssa ne yleisesti ottaen painivat. Toiset vähän isommin, toiset pienemmin.
Kokemukseni perusteella sisällöntuotannon yleisimpiä helmasyntejä sosiaalisessa mediassa ovat vuorovaikutuksen unohtaminen, puutteet sisältömarkkinoinnin perusperiaatteiden sisäistämisessä sekä formaatti edellä ideoiminen.
Vuorovaikutus on päämäärä
Pelkän informaation levittämisen lisäksi julkaisijalla on yleensä tavoitteena saada vastaanottaja aktivoitumaan jollain tavalla; tykkäämään tai jakamaan sisältöä, klikkaamaan linkkiä tai keskustelemaan sisällöstä.
Tämän aktivoitumisen mukavana seurauksena on parhaassa tapauksessa algoritmin voimallinen hyväily eli sisällön leviäminen kattavasti ilman rahallista tukea.
Sisällön peukuttamisesta ja sen jakamisesta me julkaisijat olemme aina hyvin kiitollisia. Vuorovaikutuksen suhteen tuleekin sitten jo vaikeuksia. Oletusarvona näyttäisi monella olevan, että muutama positiivinen kommentti olis ihan kiva, mutta toivottavasti eivät ala liikoja keskustelemaan. Tai etteivät nyt ainakaan odota, että osallistumme julkaisua seuraavaan keskusteluun aktiivisesti.
Niin. Huokaus.
Sosiaalisessa mediassa vuorovaikutus on juurikin se mihin pyritään. Kyse on muustakin kuin meidän julkaiseman viestin levittämisestä. Parhaimmillaan sisällöntuotanto ja sillä aikaansaatu vuorovaikutus johtaa esim. uusien asiakassuhteiden syntymiseen, tai nykyisten kehittämiseen ja vahvistamiseen. Jos haluat vain tiedottaa, niin sosiaalinen media on siihen väärä kanava. Toki monipuolisen sisällön joukkoon mahtuu joskus tiedottavaakin, mutta pelkkää push-tekemistä sosiaalisen median kanavat eivät kestä. Yksisuuntainen viestintä ja tiedottaminen ei ylipäätään ole oikein tätä päivää.
Facebookin tuleva algoritmin muutos tulee nostamaan vuorovaikutuksen tärkeyttä entisestään.
Sosiaalisessa mediassa vuorovaikutus on juurikin se mihin pyritään.
Ratkaisuehdotukseni tähän helmasyntiin:
- Mieti syitä sille, miksi olette brändinä/organisaationa sosiaalisessa mediassa tai miksi julkaisette sisältöä juuri tietyssä kanavassa.
- Mitä tavoittelette? Ovatko tavoitteet oikeita ja juuri sosiaaliseen mediaan sopivia?
- Mieti miksi asiakasvuorovaikutus tuntuu haastavalta ja yritä löytää ratkaisu tähän haasteeseen.
Sisältömarkkinointi eli mitä mä tästä hyödyn?
Sisältömarkkinoinnin filosofisena lähtökohtana on asiakkaan sisällöstä kokema hyöty. Tunne siitä, että hän saa sisällöstä jotain lisäarvoa omaan elämäänsä: vinkin, ohjeen tai idean.
Usein organisaatioiden ja brändien sisällöntuotanto lähtee kuitenkin omista tarpeista ja tavoitteista. Se, mitä meillä on tarve kertoa uudesta tuotteesta, palvelusta, teemasta, kampanjasta tai muusta brändiin liittyvästä asiasta. Sisältömarkkinoinnin osalta keskeisin haaste onkin kääntää katse meistä potentiaalisen asiakkaan kokemaan hyötyyn.
Aivan liian usein, ja aivan liian monet sisällöt on tehty vain ja ainoastaan näkyvyyden takia. Tämän vuoksi ne ovat suhteellisen yhdentekeviä vastaanottajalle, niistä ei opi mitään, eikä niistä ole aidosti mitään hyötyä. Ne eivät ole välttämättä edes viihdyttäviä.
Jokaisen sisältöideoinnin yhteydessä pitäisikin kysyä itseltään: miksi kohderyhmän edustajaa ylipäätään kiinnostaa tämä sisältö, mitä hyötyä siitä on hänelle? Millä sen voisi saada kiinnostavammaksi tai hyödyllisemmäksi?
Aivan liian usein, ja aivan liian monet sisällöt on tehty vain ja ainoastaan näkyvyyden takia.
Ratkaisuehdotus:
- Mieti mitä lisäarvoa tästä sisällöstä on aidosti vastaanottajalle.
- Miksi häntä kiinnostaisi sen kuluttaminen?
- Missä muodossa hän sen mieluiten kuluttaa?
- Analysoi menneitä julkaisuja. Minkä tyyppinen sisältö kiinnosti ja sai aikaan aktivoitumista? Tuota sitä lisää. Kuluttajien käyttäytymisen opiskelu kannattaa aina!
Formaatti ei ole idea
Tehdään tästä video! Video on kuulemma uus musta ja se saa näkyvyyttäkin paremmin kuin teksti. Tuntuuko tutulta keskustelulta? Lähdetään suunnittelemaan sisältöä formaatti edellä, koska näkyvyys ja trendikkyys.
Mutta oletko miettinyt, mitä haluatte sanoa? Mikä on sisältöideanne? Huono sisältö ei tule paremmaksi, vaikka se muutettaisiin videomuotoon tai julkaistaisiin Instagram Storyna. Sisältöidea ja sen aito kiinnostavuus kohdeyleisössä ovat paljon tärkeämpiä seikkoja näkyvyyden kannalta kuin sisällön julkaisumuoto.
Yleensä resurssien panostus korreloi tavoitteen saavuttamisen kanssa, mitä enemmän panostetaan sen todennäköisemmin tavoite saavutetaan. Resursseilla tarkoitan tässä yhteydessä rahan ja mainosbudjetin koon sijasta ennen kaikkea aikaresursseja. Kuinka paljon esimerkiksi asiakkaita tai henkilökuntaa on osallistettu sisältöideoiden miettimiseen ja työstämiseen tai miten suunnitelmallinen sisällöntuotannon prosessi on. Onko aikaa tarpeeksi?
Huono sisältö ei tule paremmaksi, vaikka se muutettaisiin videomuotoon tai julkaistaisiin Instagram Storyna.
Ratkaisuehdotus:
- Keskity ja resurssoi aikaa sisältöideoiden etsimiseen ja miettimiseen.
- Kysy asiakkailta, tutki ja analysoi heidän käyttäytymistään ja mieti digitaalisia asiointipolkuja.
- Tuota tämän analyysin perusteella sisältöjä ja päätä sisällön formaatti ja julkaisukanava vasta ideoinnin jälkeen.
- Mittaa onnistumista.
Ps. Tämän sisällön (blogin) tavoitteena on auttaa sinua kehittymään sisällöntuottajana. Uskon vakaasti, että siitä hyötyvät niin työnantajasi kuin sisällön kuluttajat. Toivottavasti koit tällä olevan aitoa lisäarvoa työpäivääsi. Jos sinusta tuntuu, että tarvitset lisäapua suunnitelmallisen sisällöntuotannon kehittämiseen, tiedät kehen olla yhteydessä!