Kuuntelemisesta on tullut tärkeä tapa kuluttaa mediasisältöjä. Podcast ja äänikirja ovat sisältömuotoja, jotka kiinnostavat yhä useampaa. Niin sisällön kuluttajan kuin tuottajan näkökulmasta.
Podcasteja voi hyvin verrata television suoratoistopalveluiden kuten Netflixin kaltaisten ilmiöiden yleistymiseen. Käytännössä on kyse siitä, että ihmiset haluavat itse päättää omasta median käytöstään ja valita itseään kiinnostavia aihepiirejä ja sisältöjä. Ilmiön imua voi yrittää etsiä myös halusta käyttää vapaa-aikaa aktiivisesti ja tarpeesta jakaa huomiota usealle eri asialle samanaikaisesti. Podcast kulkee mukana työmatkalla, lenkillä, kokatessa, kuntosalilla, siivotessa tai vaikka matkustaessa.
Podcasteja pystyy kuuntelemaan ajasta ja paikasta riippumatta. Kiehtovaksi tämän tekee se seikka, että moni aktiivisesti podcasteja kuunteleva korostaa kuitenkin vahvaa läsnäolon kokemusta. Kuuntelukokemus koetaan myös muita mediamuotoja intiimimmäksi.
Podcasteihin liittyy tiettyjä hienoja ominaispiirteitä. Ensinnäkin, kuka tahansa pystyy tekemään podcasteja. Toiseksi, podcasteja on saatavilla valtava määrä erilaisista aihepiireistä. Kolmanneksi, tarjontaan liittyy myös löytämisen ilo tai haaste. Tässä kuluttajan valta, mutta myös mediakriittisyyden vaatimus korostuu.
Mikä kuuntelemisessa kiehtoo?
Yksi syy podcastin imuun lienee kyllästyminen näyttöjen tulvaan. Niin monet asiat tapahtuvat erilaisilla näytöillä, että podcastit tarjoavat tuoreen vaihtoehdon visuaalisten ärsykkeiden tulvassa. Podcastin kanssa voi keskittyä ainoastaan kuuntelemiseen.
Podcast yhdistää myös kaksi hyvään sisältöön oleellisesti kuuluvaa asiaa, tiedonvälitys ja toisaalta viihdyttävyys. Podcastit eivät myöskään vaadi niin paljon käytetyltä laitteelta. Esimerkiksi videon katseleminen pieneltä mobiilinäytöltä ei tarjoa täydellistä kokonaiselämystä.
Tuotannon kannalta podcasteja on edullista toteuttaa. Vaaditaan vain laadukas mikrofoni, hyvät puhujat, kiinnostava aihe ja aikaa toteuttamiseen.
Podcastien yleistyminen liittyy älypuhelimien käytön kasvuun ja podcasteja välittävien palvelujen lisääntymiseen. Podcasteja löytyy tällä hetkellä niin Soundcloudin, Spotifyn kuin iTunesinkin kautta.
Myös Facebook haluaa osansa äänitallenteiden suosion noususta. Audio onkin mielenkiintoinen tulokas ja tekee Facebookista samalla potentiaalisen podcast-alustan. Tästä voit lukea lisää Minnan blogitekstistä.
Podcast sisältömarkkinoinnin välineenä
Podcastit ovat hiljalleen saaneet yhä enemmän jalansijaa myös Suomessa, vaikka ne edelleenkin ovat marginaalissa, jos podcastien suosiota verrataan vaikkapa Ruotsiin. Silti aihealueiden ja sisältöjen suhteen voidaan puhua jo varsin laajasta tarjonnasta. Tästäkin huolimatta, yritysten sisältömarkkinoinnissa podcastit eivät vielä edusta valtavirtaa ja podcast-markkinointi ottaa meillä vasta ensiaskeleitaan. Podcastit ovat kuitenkin, tästäkin syystä, erinomainen tapa erottua.
Muutamia esimerkkejä yritysten tekemistä podcasteista sisältömarkkinoinnin välineenä löytyy silti jo Suomestakin. Ensimmäisten joukossa olivat mm. Nordnet ja Neste. Nordnet tuottaa rahapodia, jossa puhutaan taloudesta, säästämisestä ja sijoittamisesta. Yksi jakso kestää noin 30 minuuttia ja se julkaistaan yleensä torstaisin. Neste lanseerasi jo vuonna 2016 autoilevalle kansalle sopivan podcast -sarjan Kaikille teille, jossa kuultiin Mikko Kuustosen, Saimi Hoyerin ja Esko Ahon tarinoita teiden varsilta sekä näkemyksiä suomalaisuudesta. Kaikille teille -podcast nousi päivä julkaisunsa jälkeen iTunes Storen Suomen suosituimpien podcastien top 10:een.
Podcast-sarjaa suunniteltaessa lähdetään liikkeelle sisältökonseptoinnin peruskysymyksistä: Kenelle tätä sisältöä tuotamme ja mitä tavoitteita sille asetamme? Miten ja millaisella budjetilla käytännön toteutus hoidetaan? Miten uudenlainen sisältö lanseerataan ja miten sitä jatkossa markkinoidaan?
Podcastissa saa olla särmää
Haastattelin #TeamSomecoa heidän henkilökohtaisesta ja toisaalta ammattillisesta suhteestaan podcasteihin. Podcastien tekemistä suositeltiin ainakin asiantuntijaorganisaatioille, mutta myös kuluttajabrändeille, joiden olisi hyvä ottaa mukaan vaikuttajia. Toki podcast sopii sisältömuotona kaikille organisaatioille, jotka löytävät podcast-sisällöille yleisöään hyödyttävän punaisen langan. Lisäksi vaaditaan realistiset resurssit tuottaa äänisisältöä.
Podcastien suosion oletetaan kasvavan, kun suosituimmat bloggaajat ottavat niitä käyttöönsä. Tulevaisuudessa massa ja yrityksetkin tulevat perässä. Suosion arvioidaan kasvavan melko pian, kun podcastien kuuntelu helpottuu sovelluspuolen kehityksen ansiosta.
Somecolaiset listasivat hyvien podcastien piirteiksi ytimekkyyden, selkeyden, sopivan pituuden, hyvän äänenlaadun, kiinnostavan sisällön sekä kuuntelijoiden kysymyksiä esiin nostavat aiheet. Sisältöammattilaistemme mielestä podcasteissa tulee olla tilaa suorillekin mielipiteille tai mustalle huumorille. Pelkkä käsikirjoituksen mukaan etenevä haastattelu harvoin toimii ja haastattelijan pitää myös laittaa itseään peliin ja antaa jotain uutta keskusteluun.
Podcastit nähtiin myös suorempina ja rehellisempinä kuin blogikirjoitukset, jolloin niistä on mahdollista löytää enemmän särmää.
Entä missä Somecon oma podcast luuraa? Stay tuned.
Kirjoittaja: Johanna Vuori
