Blogi

Tilastokeskus on julkaissut jälleen vuosittaiset Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö sekä Tietotekniikan käyttö Suomessa -tutkimukset. Tutkimuksista selviää, että sosiaalisen median käyttö on kasvanut 16–89-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa prosentilla viime vuoteen verrattuna, eli 70 prosenttia käyttää sosiaalista mediaa. 

Kysymykset, kommentit ja kritiikki. Trollit, maalitus ja systemaattinen maineen rakentaminen. Kohut, kehut ja keskustelut. Tässä parhaimmillaan – ja pahimmillaan – vain pieni osa sosiaalisen median yhteisömanagerin monipuolisesta ja valtavan tärkeästä työkentästä. Mutta muistammeko antaa yhteisömanagereille heidän ansaitsemansa arvostuksen?

Elon Musk osti Twitterin ja on saanut aikaiseksi paljon keskustelua yhteiskunnallisessa viestinnässä merkittävään rooliin nousseen sosiaalisen median kanavan ympärillä. Miltä Twitterin rooli ja kehitys näyttää nyt ja jatkossa? Siitä ymmärrät lisää, kun luet tämän blogiartikkelin.

Aika monessa B2B-yrityksessä mietitään, onko sosiaalisesta mediasta mitään hyötyä juuri meille. Peilataanpa tätä niihin runsaaseen 80 prosenttiin suomalaisista, jotka käyttävät vähintään yhtä sosiaalisen median palvelua. Siinä joukossa on jo aika monta B2B-päättäjää.

Teetkö mainosjulkaisuja Facebookiin ja Instagramiin, muttet välttämättä tiedä etukäteen miltä ne näyttävät ja ovatko ne sopivia? Kenties työskentelet mainos- tai mediatoimistokumppanina ja työstät materiaaleja erilaisiin esityksiin, lataat linkkeihin, ja lopulta mainostaja koostaa ne useasta paikasta jälleen yhteen kansioon? Eikö olisikin helppoa, jos mainossisällöt, eli niin kutsutut mallit tai mock-upit, voisi tehdä suoraan valmiiksi mainoksiksi, jakaa […]

Conversions API on Metan vastaus evästeiden katoamiseen. Rajapinnan kautta tietoa sivuston kävijöistä voi lähettää Metalle suoraan verkkosivuja ajavalta palvelimelta. Vaan mitä mainostajan tulee tästä kaikesta tietää ja onko kaikki niin suoraviivaista ja ruusuista kuin annetaan ymmärtää? Mikä on se ongelma, jota ollaan ratkaisemassa? Lue, niin tiedät!

Ehkäpä mieleesi juolahti otsikon kolmisanainen, jopa maailman tunnetuimmaksi tituleerattu slogan, joka kannustaa tekemään eikä meinaamaan. Slogan, slogaani, Iskulause, mainoslause – tämä logon yhteydessä oleva, muutaman sanan kiteytys on arvokas osa brändin identiteettiä. Nyt singahdan pohtimaan, mikä tekee sloganista hyvän, kuinka niitä brändin tunnuslauseita luodaan ja löytyykö se kuolematon iskulause? Mennään.

Supersuosioon kasvanut sosiaalisen median sovellus BeReal rohkaisee käyttäjiä jättämään filtterit käyttämättä ja näyttämään omasta itsestään sen kaikista aidoimman puolen. BeReal jatkaa pandemian aikaisen aitouden ja autenttisuuden ihannoinnin trendiä – eikä edes tarjoa käyttäjilleen mitään mahdollisuuksia editoida kuviaan.

Metan alustat elävät jatkuvassa myllerryksessä. Muutoksia ja uusia toiminnallisuuksia tuntuu tulevan harva se viikko. Meiltä on kyselty paljon etenkin Facebookin uudesta sivukokemuksesta. Miten se eroaa vanhasta, miten sen saa käyttöön, mitä uutta tai parempaa se tarjoaa ja mitä tulisi huomioida? Lue vastaukset näihin kysymyksiin tästä blogiartikkelista.

Sosiaalinen media on mahtava ja inspiroiva maailmanlaajuinen visuaalisen sisällön kirjasto, jossa tarjoillaan toinen toistaan hauskempia, kauniimpia ja aidompia otoksia elämästä. Yhä enemmän ja useammin brändit kuitenkin hukkuvat kuvavirran sekaan, kun sisältö ei ole tunnistettavaa tai tavoitteellista.

Aina on hyvä hetki sosiaalisen median kilpailijavertailulle eli benchmarkille. Erityisen hyvä hetki tälle on siinä kohtaa, kun omaa sosiaalisen median strategiaa halutaan kehittää. Kilpailijavertailu on myös olennainen osa vuosisuunnittelun pohjatöitä, joiden aika alkaakin lähestyä. Analysoimalla muiden toimijoiden tekemistä opitaan arvokasta tietoa toimialalla vallitsevista trendeistä sekä laajemmin tavoista olla läsnä sosiaalisessa mediassa.

Mantra siitä, miten sisältömarkkinointi vaatii ketteryyttä, on sinullekin tuttu. Mutta miten varmistutaan, että ketterä sisältökehitys lisää viestinnän vaikuttavuutta, mutta ei ad hoc -sinkoilua? Entä kuinka ketterä sitä täytyykään olla – miten siis määritellään omassa toimintaympäristössä riittävä sisältötyön pulssi?