Kesän bloggauksessaan Jani julisti jo otsikossa sosiaalisen median olevan kuollut. Vaikka käsitteen sisällöstä ja toimivuudesta (verraten esimerkiksi käsitteeseen yhteisöllinen media) voidaan olla montaa mieltä, termi ”sosiaalinen media” itsessään on silti vakiintunut osa suomen kieltä. Kaksiosaisena ilmaisuna se on kuitenkin moneen yhteyteen melko pitkä, joten vuodesta 2011 asti Kotimaisten kielten keskuksenkin hyväksymä lyhennus some on jo monelle tuttu.
Lyhennykseen sosiaalisesta mediasta puhuttaessa turvaudutaan etenkin silloin, kun kyseessä on genetiivimuoto ja sosiaaliseen mediaan liittyvä käsite venyy näin vähintään kolmen sanan mittaiseksi. Muun muassa ilmaisut sosiaalisen median asiakaspalvelu tai sosiaalisen median koulutus vääntyvät usein muotoon someasiakaspalvelu tai somekoulutus.
Tarve lyhyempään ilmaisuun on ilmeinen myös erityisesti Twitterissä merkkirajoituksen ehdoilla keskusteltaessa. Siellä sosiaalisesta mediasta kiinnostuneet ovat kuitenkin jakaantuneet käyttämään sosiaalisesta mediasta puhuessaan eri aihetunnisteita, sillä lyhennys some yksinään sekoittuu englannin kieleen.
#Some vai #somefi?
Päätimme mielenkiinnosta selvittää, mikä sosiaaliseen mediaan viittaavista aihetunnisteita loppujen lopuksi onkaan suosituin. Työkalujen avulla laskimme neljän eri aihetunnisteen suomenkielisten twiittien määrän syyskuulta 2014 ja keräsimme ne yhteen oheiseen infograafiin.
Kilvan voittaja syyskuun lukujen perusteella on yksinkertaisesti aihetunniste #some – englannin kieleen sekoittumisen haasteesta huolimatta. Aiemmin tänä vuonna Suomen hashtag-kirjastoon merkitsemämme #somefi on kuitenkin lähes yhtä suosittu. Pidemmät aihetunnisteet #sosiaalinenmedia ja #suomisome jäävät selvästi jälkeen kärkikaksikosta.
