Tekoäly muuttaa nopeasti tapaamme etsiä tietoa. Kun yhä useampaan kysymykseen saa vastauksen suoraan ChatGPT:ltä, Copilotilta tai Googlen tekoälytoiminnoilta, on aiheellista kysyä: miksi yritysten pitäisi enää panostaa verkkosivuihin, jos ihmiset eivät edes käy niillä?
Perinteisen hakukoneoptimoinnin tavoitteena on ollut näkyä hakutuloksissa, saada ihminen klikkaamaan ja ohjata sitten verkkosivulla kohti haluttua toimintaa. Digimarkkinoinnin kanavistakin ohjaamme yhä paljon liikennettä verkkosivuille. Tekoälyvetoisessa tiedonhaussa tämä ketju ei enää toteudu samalla tavalla.
Asiakas voi kysyä tekoälyltä suoraan paljon tietoa mahdollisista tuotteista tai palveluntarjoajista. Tekoäly antaa vastauksen, vertailee vaihtoehtoja ja saattaa suositella muutamaa tuotetta tai toimijaa. Käyttäjä voi saada suuren osan tarvitsemastaan tiedosta käymättä yhdenkään yrityksen verkkosivuilla. Tässä kohdin voisi luulla, että verkkosivujen merkitys vähenee. Mutta mitä jos se kasvaakin?
Kun tekoäly kertoo yrityksestäsi, mistä se saa tietonsa?
Tekoäly ei muodosta käsitystään yrityksestä ja sen palveluista ja tuotteista tyhjästä. Se tarvitsee tietoa, jonka perusteella se ymmärtää, mikä organisaatio on, mitä organisaatio tekee, mistä organisaatio tunnetaan ja millaisissa tilanteissa sitä voisi suositella.
Tietoa kielimalleille haalitaan esimerkiksi uutismediasta, sosiaalisesta mediasta, arvosteluista, kumppanien sivustoilta ja muista verkon lähteistä. Yrityksen oma verkkosivusto on kuitenkin yksi niistä paikoista, joissa yritys voi omilla ehdoillaan esitellä, minkälainen se on ja mitä se tekee. Omissa käsissä oleva sivusto ei sulkeudu yllättäen, julkaistu sisältö ei katoa (“julkaistu sisältö on yhteisönormiemme vastainen”) tai muille sivustoille linkittäminen ei yllättäen muutu maksulliseksi.
Tekoäly vastaa joka tapauksessa. Kysymys on, kenen tiedon pohjalta.
Jos omilla verkkosivuilla ei ole riittävän selkeää, tarkkaa ja koneen saavutettavissa olevaa tietoa, tekoäly joutuu rakentamaan käsitystään muista lähteistä. Silloin kuva yrityksestä voi perustua esimerkiksi vanhaan artikkeliin, arvosteluun, keskusteluun tai jonkun toisen toimijan sisältöön.
Verkkosivuston teknisellä toteutuksella on merkitystä
Pelkkä hyvä sisältö ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, jos kone ei pääse sisältöön käsiksi tai ei ymmärrä sen rakennetta. Tekoälylöydettävyyden näkökulmasta merkitystä on esimerkiksi sillä, pääsevätkö tietoa keräävät indeksointirobotit (engl. crawlerit) sivustolle, onko olennainen sisältö niiden luettavissa ja onko sivuston rakenne sellainen, että sisältö ja sen merkitys voidaan tulkita oikein. Myös strukturoitu data ja sisältötyyppien selkeä määrittely voivat auttaa konetta ymmärtämään, mistä sivulla puhutaan.
Verkkosivuprojektissa ei siis enää kannata miettiä ainoastaan sitä, miltä sivusto näyttää ihmiselle. Pitää varmistaa, että konekin ymmärtää sivuille kootun viestin.
Omat verkkosivut eivät yksin kuitenkaan riitä
Yritys ei voi itse julistaa olevansa oman alansa johtava asiantuntija ja olettaa tekoälyn uskovan väitettä. Myös muun verkon pitäisi tukea yrityksen kertomaa tarinaa. Siksi tekoälylöydettävyys rakentuu omien verkkosivujen lisäksi muun muassa sosiaalisen median sisällöistä, asiantuntijoiden näkyvyydestä, mediasta, kumppaneiden sisällöistä, arvosteluista ja muista kolmannen osapuolen lähteistä. Kun samoista strategisesti tärkeistä aiheista puhutaan johdonmukaisesti verkkosivuilla, omissa kanavissa, asiantuntijoiden profiileissa ja muualla verkossa, organisaation ja aihepiirin välinen yhteys vahvistuu.
Liikennemäärä sivustolla voi vähentyä samalla kun strateginen merkitys kasvaa
Tämä on ehkä koko muutoksen kiinnostavin ristiriita. Saatamme tulevaisuudessa nähdä entistä enemmän tilanteita, joissa käyttäjä kokee saavansa riittävän tiedon tekoälyltä eikä klikkaa lainkaan alkuperäiseen lähteeseen. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, ettei lähteellä olisi ollut merkitystä.
Jos yrityksen verkkosivuilta löytynyt tieto auttaa tekoälyä ymmärtämään yritystä, yhdistämään sen oikeaan aiheeseen tai ottamaan sen mukaan käyttäjälle muodostettavaan vaihtoehtojen joukkoon, sivusto on saattanut vaikuttaa ostopolkuun ilman yhtäkään sivustovierailua.
Siksi myös mittaamisen näkökulmaa täytyy vähitellen laajentaa. Verkkosivuliikenteen rinnalla kiinnostaviksi kysymyksiksi nousevat esimerkiksi se, missä yhteyksissä brändi esiintyy tekoälyvastauksissa, miten brändi niissä kuvataan ja mitä lähteitä vastauksissa käytetään.
Verkkosivusto on yrityksen oma totuuden lähde verkossa.
Maailmassa, jossa yhä useampi ihminen antaa tekoälyn etsiä ja tulkita tietoa puolestaan, tällaiselle lähteelle on enemmän tarvetta kuin koskaan.
Haluatko kuulla lisää teknologian roolista osa brändikokemusta? Tervetuloa Teknologiakin on osa brändikokemusta -webinaariimme torstaina 22.10.2026 klo 9-9.45!
