Olen Anssi Koskinen ja tarkistan tittelini hyvin usein omista sähköposteistani.
Tulkitsen työssäni asiakkaita, omia työkavereitani ja tietysti niitä meitä yhdistäviä koodinpötkyleitä. On hohdokkaita moderneja verkkopöristimiä ja rahulisampoja mutta myös määrittelymörköjä ja pdf-muotoon pakattuja kymmensivuisia puudutuslääkkeitä.
En ole projektipäällikkö, mutta huolehdin kyllä projekteista. En ole myyjäkään, mutta osaan kyllä hinnoitella, perustella ja laskuttaa. Konsultointi ja kouluttaminenkin onnistuvat!
Huomasin muutama vuosi sitten olleeni alalla jo 20 vuotta. Tarkemmin mietittynä se alakin on vähän muotoutunut ajan kuluessa. Alussa olin mainostoimistossa harjoittelemassa ja siitä sitten IT-alan eri vivahteisiin vaihtelevissa rooleissa. AD, markkinointiheppu, osakas digitoimistossa, myyjä ja viime aikoina asiakkuusheppuna. Sellaisena tulkitsijana siis.
Muovailen itselle mieluista työelämää yhdistelemällä päiviin tätä internetin rakennustyömaata ja sivutoimista kuvatehtailua. Kohteina ovat yleensä salibandyn tapahtumat, ja lopputuotteina videot ja kuvat milloin missäkin muodossa tai jakelukanavassa.
Ja sitten kun verkkopalvelut ovat ojennuksessa ja kuvat rotaatiossa, hyppään fillarin selkään ja ajan johonkin. Joskus kauaskin. Välillä haen eksymisiä ynnä muita mukavia haasteita ihan läheltäkin. Sähköpyöräilyä harrastan erilaisissa karttapalveluissa.
LM Somecolla miellyttää yrityksen historiasta kumpuava monialaisuus. Ihmisiä on ymmärrettävä määrä, mutta pystymme silti tekemään ja suunnittelemaan ihmeellisen monipuolisia juttuja. Ja tietäisittepä, miten hienoja juttuja slack-kanavillamme paiskotaan!
No entäpä tulevaisuus? Viiden vuoden kuluttua näen itseni rakentamassa sivustoja evästelaatikoiden marginaaleihin tai sitten olen vain AI-bottien nöyränä palvelijana, kun ne tekevät vihdoin kaikki likaiset ja vaikeat hommat.
Ja se titteli on muuten asiakkuuspäällikkö, tarkistin juuri!
Työkaverin sanoin:
”Digimarkkinoija päivisin, valokuvaaja ja salibandyaktiivi iltaisin. Energinen työkaveri, jonka into on tarttuvaa lajia.”