Tekoälyn käyttö Suomessa 2026

Tekoälyn käyttö suomalaisissa yrityksissä lisääntyy nopeasti. Tilastokeskuksen Tietotekniikan käyttö yrityksissä -raportin mukaan syksyllä 2025 jo 38 prosenttia yrityksistä käytti tekoälyteknologioita. Osuus kasvoi 14 prosenttiyksikköä vuodesta 2024. Tekoäly ei näin ollen ole enää yksittäinen kokeilu tai kiinnostava sivuprojekti, vaan siitä on tulossa osa yritysten normaalia työkalupakkia.

Mutta mitä yritykset oikeasti tekevät tekoälyllä? Missä sitä hyödynnetään eniten, ja missä ollaan vasta alussa? Tarkastelemme tässä artikkelissa tuoreimpia lukuja tekoälyn käytöstä suomalaisissa yrityksissä sekä sitä, mitä kehitys ennustaa tekoälyn seuraavasta vaiheesta.

Tekoälyteknologioiden käytön kasvu näkyy kaikissa yrityskokoluokissa, mutta erityisen suurta se on ollut suurissa yrityksissä. Yli 100 henkeä työllistävistä yrityksistä tekoälyä käyttää jo 68 prosenttia. Pienissä, 10–19 hengen yrityksissä käyttö on vielä maltillisempaa (30 prosenttia), mutta myös niissä kehitys on ollut nopeaa. Kokonaisuutena data kertoo, että suomalaisessa yrityskentässä ollaan siirtymässä tekoälyn nopeista kokeiluista sen laajempaan ja systemaattisempaan käyttöön.

Tekoälyn käyttö toimialoittain

Tekoälyn käyttö vaihtelee merkittävästi eri toimialojen välillä, mutta kasvu on ollut voimakasta lähes kaikilla aloilla vuosien 2023–2025 aikana. Edelläkävijöitä ovat erityisesti tieto- ja asiantuntijavaltaiset alat. Informaatio- ja viestintäalalla tekoälyä käyttää jo 80 prosenttia yrityksistä, ja ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa 75 prosenttia. Myös tukku- ja moottoriajoneuvojen kaupassa käyttö on kasvanut nopeasti ja yltää 42 prosenttiin.

Perinteisemmillä toimialoilla tekoälyn hyödyntäminen on vielä vähäisempää. Esimerkiksi rakentamisessa tekoälyä käyttää 23 prosenttia yrityksistä ja kuljetuksessa sekä varastoinnissa 13 prosenttia. Tulokset viittaavat siihen, että tekoälyn käyttöönotto etenee nopeimmin aloilla, joissa työ on tietointensiivistä ja digitaaliset työkalut ovat jo valmiiksi keskeisessä roolissa.

Mitä tekoälyteknologioita yritykset käyttävät?

Yritykset hyödyntävät tekoälyä erityisesti tekstin käsittelyyn ja tuottamiseen liittyvissä teknologioissa. Vuonna 2025 yleisimpiä ovat kirjoitetun tekstin analysointiin tarkoitetut ratkaisut, joita käyttää jo 29 prosenttia yrityksistä. Kasvua edellisestä vuodesta on jopa 14 prosenttiyksikköä. Luonnollisen kielen (kirjoitettu tai puhuttu kieli) tuottamiseen tarkoitettuja tekoälyteknologioita oli käytössä 20 prosentilla yrityksistä. Osuus on kasvanut seitsemällä prosenttiyksiköllä. Myös puheentunnistus on yleistynyt nopeasti ja on käytössä 15 prosentilla yrityksistä, kun vuotta aiemmin osuus oli seitsemän prosenttia.

Sen sijaan visuaaliseen tunnistamiseen tai fyysisten prosessien automatisointiin liittyvät ratkaisut ovat vielä selvästi harvinaisempia: kuvantunnistusta käyttää kahdeksan prosenttia ja robotiikkaan tai autonomisiin järjestelmiin liittyviä ratkaisuja vain muutama prosentti yrityksistä.

Tekoälyn hyödyntäminen näyttää keskittyvän tällä hetkellä erityisesti tietotyön tukemiseen – esimerkiksi tekstin analysointiin, puheeseen ja sisällöntuotantoon – kun taas fyysisiin prosesseihin liittyvät sovellukset ovat vielä varhaisemmassa vaiheessa.

Tekoälyn käyttöä dokumentoidaan vielä vähän, vaikka sääntely sitä jo edellyttää

Tekoälyn käytön dokumentointi ei ole pelkästään hyvä käytäntö, vaan siitä on tulossa sääntelyn näkökulmasta yhä tärkeämpää.

Euroopan unionin tekoälyasetus (AI Act) velvoittaa organisaatioita varmistamaan, että tekoälyä käyttävillä työntekijöillä on riittävä ymmärrys sen käytöstä, mahdollisuuksista ja riskeistä.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tekoälyn käyttöä koskevia ohjeita, koulutusta sekä organisaation yhteisiä toimintamalleja. Yritysten on pystyttävä määrittelemään, missä tilanteissa tekoälyä voidaan käyttää, miten sen tuottamaa sisältöä tarkistetaan ja millaisia vastuita sen käyttöön liittyy.

Siksi monessa organisaatiossa tekoälyn käyttöönotto johtaa myös uudenlaisiin pelisääntöihin: tekoälyohjeistuksiin, käyttöpolitiikoihin ja koulutuksiin, joiden tarkoituksena on varmistaa, että teknologiaa hyödynnetään sekä tehokkaasti että vastuullisesti.
Tekoälyn käyttöä koskevien ohjeiden ja toimintatapojen dokumentointi on suomalaisyrityksissä vielä varsin alkuvaiheessa ja vaihtelee selvästi toimialoittain. Selvästi pisimmällä ovat tieto- ja asiantuntijavaltaiset alat. Informaatio- ja viestintäalalla jopa noin puolet yrityksistä on dokumentoinut tekoälyn käyttöä koskevia ohjeita, ja ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa osuus on noin 37 prosenttia.

Monilla muilla toimialoilla dokumentointi on vielä hyvin vähäistä. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, kuljetuksessa sekä rakentamisessa vain muutama prosentti yrityksistä on määritellyt tekoälyn käyttöä koskevia käytäntöjä.

Generatiivisen tekoälyn matka: ihmetyksestä vaikuttavuuteen

Generatiivisen tekoälyn kehitystä yrityksissä viime vuosina voi kuvata kolmen vaiheen kautta: kokeilu, hyödyntäminen ja vaikuttavuus.

2024 oli ihmetyksen vuosi. Yritykset testasivat uusia työkaluja ja pohtivat, mihin kaikkeen tekoälyä voisi käyttää. Monessa organisaatiossa tekoäly tuli arkeen juuri kokeilujen kautta.

2025 oli hyödyntämisen vuosi, kun kokeiluista siirryttiin käytäntöön ja tekoälyä otettiin käyttöön osana työtä, prosesseja ja päätöksentekoa.

2026 näyttää olevan vaikuttavuuden vuosi. Tekoälyn arvoa ei enää mitata sillä, käytetäänkö sitä, vaan sillä, mitä hyötyä se tuottaa. Keskeinen kysymys ei ole enää, mitä tekoäly tekee, vaan mitä ei olisi syntynyt ilman tekoälyä.

Samaan aikaan yritykset alkavat karsia ratkaisuja, jotka eivät tuota todellista arvoa. Myös tekoälyn rooli muuttuu: yksi yleinen työkalu ei välttämättä enää riitä kaikille. Yhä useammin tekoäly on roolipohjaista ja toimialakohtaista. Yritykset rakentavat omia mallejaan ja agenttejaan omalla datallaan.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että:

• markkinoinnilla on oma tekoälyratkaisunsa HR:llä on oma tekoälyratkaisunsa ja tuotekehityksellä on oma tekoälyratkaisunsa.

Sama työkalu voi tuottaa eri yrityksille täysin erilaisia tuloksia, koska ratkaisevaa on, miten se on kytketty yrityksen dataan, prosesseihin ja brändiin.

Kilpailuetu ei myöskään enää synny siitä, käyttääkö yritys tekoälyä, vaan siitä millaista tekoälyä se käyttää ja miten se on kytketty liiketoimintaan.

Tekoälyagentit muuttavat työn tekemistä

Toinen suuri tuloillaan oleva muutos on tekoälyagenttien yleistyminen. Tekoäly ei ole enää pelkkä työkalu, vaan se voi hoitaa rajattuja tehtäviä ja jopa kokonaisia prosesseja täysin itsenäisesti.

Monissa organisaatioissa tekoälyagentit toimivatkin jo eräänlaisina ”digitaalisina työntekijöinä”, jotka hoitavat toistuvia tai dataintensiivisiä tehtäviä ihmisen puolesta. Ne voivat esimerkiksi seurata dataa, tuottaa raportteja, valmistella sisältöä tai tehdä alustavia analyysejä päätöksenteon tueksi.

Tämä muuttaa myös ihmisen roolia työssä. Sen sijaan että tekoälyä käytettäisiin yksittäisenä työkaluna, sitä aletaan yhä enemmän johtaa ja ohjata osana työprosesseja. Ihmisen rooli siirtyy yhä enemmän ohjaamiseen, valvontaan ja priorisointiin. Delegointi tekoälylle on nopeasti muuttumassa tärkeäksi työelämätaidoksi.

Viisi trendiä tekoälyn käytöstä Suomessa

Useat tutkimukset ja raportit vahvistavat saman kehityksen: tekoälyn käyttö lisääntyy Suomessa nopeasti, mutta käyttöönoton taso ja siitä saatavat hyödyt vaihtelevat vielä paljon organisaatioiden välillä. Osa yrityksistä on jo integroinut tekoälyn osaksi arjen prosesseja ja liiketoiminnan kehittämistä, kun taas toisissa sitä vasta kokeillaan yksittäisissä käyttötapauksissa. Tutkimuksista nousee kuitenkin esiin useita yhteisiä havaintoja siitä, miten tekoälyä tällä hetkellä hyödynnetään suomalaisissa organisaatioissa.

1. Tekoälyn käyttöönotto on vielä epätasaista. Osa yrityksistä rakentaa jo omia tekoälyratkaisujaan ja integroi niitä prosesseihin, kun taas monissa organisaatioissa tekoälyä vasta kokeillaan yksittäisissä käyttötapauksissa.

2. Osaaminen on edelleen yksi suurimmista pullonkauloista. Useat tutkimukset korostavat, että tekoälyn hyödyntäminen ei ole vain tekninen kysymys. Organisaatiot tarvitsevat myös uusia taitoja, koulutusta ja toimintamalleja.

3. Suomi on vahva tekoälytutkimuksessa, mutta yrityskäyttö kehittyy hitaammin. Tutkimusosaaminen ja infrastruktuuri ovat kansainvälisesti korkeatasoisia, mutta tutkimuksen ja yritysten käytännön sovellusten välinen kuilu on edelleen haaste.

4. Tekoälyn arvo syntyy vasta, kun se kytkeytyy liiketoiminnan prosesseihin. Pelkkä teknologian käyttöönotto ei vielä tuota hyötyä – vaikutukset syntyvät vasta, kun tekoäly integroidaan osaksi päätöksentekoa, prosesseja ja arjen työtä.

5. Organisaatiokulttuuri ja johtaminen ratkaisevat paljon. Yritykset, joissa tekoälyn käyttöä johdetaan aktiivisesti ja työntekijöitä tuetaan uuden teknologian käyttöönotossa, onnistuvat hyödyntämään tekoälyä selvästi muita paremmin.

Nämä havainnot tukevat samaa johtopäätöstä: tekoälyn hyödyntäminen ei ole enää pelkästään teknologinen kysymys, vaan ennen kaikkea osaamisen, johtamisen ja toimintatapojen muutos.

Lähteet:

• Suomen virallinen tilasto (SVT): Tietotekniikan käyttö yrityksissä [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-2957. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 16.3.2026]. Saantitapa: https://stat.fi/fi/tilasto/icte
• AI Finland & Business Finland – Tekoälyn tila Suomessa 2025 (https://ai.fi/tekoalyn-tila-suomessa)
• EY – Work Reimagined 2025 (https://www.ey.com/en_gl/work-reimagined)
• Finnish Center for Artificial Intelligence FCAI – AI adoption research (https://fcai.fi/research)
• FAIR EDIH – Tekoäly Suomessa: vahvuudet ja haasteet (https://www.fairedih.fi/).