Sosiaalista mediaa hyödynnetään Suomessa yhä enemmän organisaatioiden viestintään, markkinointiin, myyntiin ja asiakaspalveluun kuin esimerkiksi kolme vuotta sitten. Kolme vuotta sitten oma viesti saatiin paljon helpommin eri kanavissa esille, koska kilpailua oli vähemmän. Nykyään kilpailu kovenee myös sosiaalisessa mediassa jatkuvasti, ja siksi organisaatioiden olisi hyvä ymmärtää mitä kaikkea sosiaalinen media ja sen hallinnointi loppupeleissä vaatii. Seuraaviin asioihin panostamalla oma tekeminen nousee varmasti uudelle tasolle.
Strateginen osaaminen ja suunnitelmallisuus
Suomessa ollaan vielä varsin alkuvaiheessa, kun puhutaan sosiaalisen median strategisesta osaamisesta. Miten voidaan erottautua muista kilpailijoista sosiaalisessa mediassa? Miten omat sisällöt nivoutuvat omaan liiketoimintastrategiaan?
On tärkeää miettiä, ettei sosiaalinen media ole mitenkään irrallinen asia muusta liiketoiminnasta, vaan sosiaalisesta mediasta pitää hakea samoja asioita kuin mitkä ovat organisaation missio ja tavoitteet. Ilman selkeää suunnitelmaa oma toiminta ei voi olla tehokasta sosiaalisessa mediassa. Joku viisas on joskus sanonut, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Kärsivällisyys
Mikäli sinulla ei ole maailman parasta tuotetta tai palvelua, jota fanitetaan niin paljon, että tietoisuus siitä leviäisi sosiaalisessa mediassa itsestään ilman mainontaa, sinun pitää tehdä paljon töitä saadaksesi nykyisten ja potentiaalisten asiakkaiden huomion sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa on vaikea saada nopeasti tuloksia aikaan, eli pitkäjänteisyyttä tarvitaan. Kärsivällisyys on tärkeä taito, kun lähdetään tekemään suunnitelmallisesti sisällöntuotantoa. Jokainen idea ei voi onnistua, joten pienistä epäonnistumisista ei pidä lannistua, vaan niistä kannattaa ottaa opikseen ja uskoa vakaasti omaan tekemiseensä ja jatkaa pitkäjänteisesti ja kärsivällisesti oman suunnitelman toteuttamista.
Kokeileva kulttuuri
Yksi parhaimpia puolia sosiaalisen median markkinointiviestinnässä on mahdollisuus saada omasta tekemisestä nopeasti analytiikkaa kerättyä. Miten hyvin tai huonosti sisältö on toiminut omilla kohderyhmilläsi? Esimerkiksi sitoutuneisuusastetta seuraamalla saadaan selvitettyä, miten hyvin oma sisältö on loppujen lopuksi kiinnostanut omia kohderyhmiä ja seuraajia. Facebook-mainonnan kautta voi myös seurata reaaliaikaisesti, toimivatko mainokset tehokkaasti.
Sosiaalisessa mediassa avainasemassa ovat useat helposti toteutettavat pienet testit. Testien avulla saadaan kerättyä paljon tietoa ja sen avulla voidaan omaa toimintaa kehittää jatkuvasti tehokkaammaksi. Sosiaalisesta mediaa taitavasti hyödyntävät organisaatiot ovat todella ketteriä omassa toiminnassaan. Aika on rahaa.
Sosiaaliseen mediaan on suhtauduttava organisaatiossa vakavasti
Sosiaalinen media on ollut pitkään tehokas kanava markkinointiin, viestintään ja myyntiin. Se ei ole mikään teinien puuhastelupaikka, vaikka snäppäily, somettelu, facettelu ja instailu termeinä voivat antaa sellaista kuvaa. Sosiaalisen median mahdollisuuksia pitäisi hyödyntää Suomessa selkeästi enemmän. Sosiaaliseen mediaan pitää panostaa myös ajallisesti todella paljon, jos halutaan saada tuloksia aikaan. Jos on sosiaalinen media on prioriteettilistalla viimeisenä asiana, ei sillä luultavasti saada toivottuja tuloksia aikaan.
Myös sosiaalisen median mainonta on edelleen todella edullista verrattaessa muihin mainosmuotoihin. Esimerkiksi hyvin kevyt ja lyhytkestoinen ulkomainontakampanja voi helposti maksaa lähes kymmenentuhatta euroa. Samalla summalla voidaan tehdä monta kuukautta laadukasta ja hyvin kohdennettua mainontaa sosiaalisessa mediassa.
Jokapäiväinen tekeminen tärkeämpää kuin yksittäiset kampanjat
On selvää, että järkevästi toteutettuja kampanjoita tarvitaan sosiaalisessa mediassa, jotta saadaan omalle toiminnalle näkyvyyttä ja huomioarvoa. Hyvin leviävillä kampanjoilla turvataan samalla, että muut julkaisut leviävät omille seuraajille tulevaisuudessakin.
Tärkeämpää on silti se, mitä tapahtuu näiden kampanjoiden ja kattavuuspiikkien välillä. Minkälaista jokapäiväinen tekeminen on? Kuinka paljon tehdään viikossa julkaisuja? Miten oma sisältö puree omiin kohderyhmiin? Kuinka paljon keskustellaan omien kohderyhmien kanssa? Jos kampanjoiden välissä oma tekeminen on heikkoa, ei kampanjoillakaan ole niin suurta hyötyarvoa. Pelkät kampanjat ja kilpailut eivät ole oikotie onneen ja menestykseen.
Mikä on sosiaalisen median rooli asiakaspalvelussa?
Jos pystyt vastaamaan sähköposteihin ja puheluihin nopeasti, miksi et pystyisi vastaamaan nopeasti myös sosiaalisessa mediassa? Onko se vähemmän tärkeätä? Sosiaaliseen mediaan tullut kysymys, kommentti tai palaute ei ole yhtään vähempiarvoisempi kuin sähköpostitse tullut viesti. Ehkä jopa tärkeämpi, koska se on julkisesti näkyvillä, joten myös muut huomaavat, jos siihen ei reagoida.
Silti hyvin harva organisaatio tarjoaa sosiaalisessa mediassa laadukasta asiakaspalvelua. Toivoisin, että tämä asia muuttuisi selkeästi tulevaisuudessa. Jos saatuihin kommentteihin ei reagoida millään tavalla, antaa se organisaatiosta varsin negatiivisen kuvan.
Mitä ajatuksia nämä kohdat synnyttivät sinussa? Jatketaan keskustelua sosiaalisessa mediassa!
Kirjoittaja: Taneli Pasanen
