Seuraajamäärät, reaktiot ja kattavuudet ovat mittareita, joita useimmat sosiaalisen median kanavissa markkinoivat osaavat jo seurata säännöllisesti. Kuukausitasolla tämä voi riittää ja pienelläkin mittaamisella on mahdollista seurata tavoitteiden toteutumista ja kehittää omaa tekemistä.
Analytiikasta voi kuitenkin saada enemmän irti eikä laadullista tulkintaa ja analyysiä kannata unohtaa määrällisen mittaamisen kyljestä. Kovinkaan raskaita toimia ei tarvitse ottaa käyttöön, mutta muutaman kerran vuodessa on hyvä viedä analysointi syvällisemmälle tasolle. Näin voit perustella johdolle, miksi sosiaaliseen mediaan kannattaa resursoida niin aikaa kuin rahaa.
Puolivuotisanalyysi ja vuosianalyysi
Viikoittain tai kuukausittain on helppo kurkata oman sosiaalisen median tekeminen kanavan antamasta analytiikasta, mutta kuuden tai kahdentoista kuukauden tarkastelujakson avulla näkee tarkemmin, miten sosiaalisen median kanavan hyödyntäminen on kehittynyt pidemmällä aikavälillä. Onko esimerkiksi seuraajien kasvu lähtenyt hidastumaan jossakin kohtaa? Ovatko tietyt kuukaudet olleet tuloksiltaan keskimääräistä heikompia, vaikka julkaisuja on tehty yhtä ahkerasti kuin muulloinkin? Mitkä kuukaudet ovat nousseet parhaimmiksi ja minkä takia?
Luvut on mahdollista poimia säännöllisesti tai työn voi tehdä esimerkiksi kesällä tai vuoden lopussa. Joka tapauksessa on hedelmällistä koota yhteen pidemmällä aikavälillä saadut konkreettiset tulokset ja kehitys.
Sisältöjen teemoittelu
Sisältömarkkinointi on kova sana, mutta mittaamisessa sisällöt jäävät helposti liian pienelle huomiolle. Kuukausitasolla on helppo nostaa huippusisällöt framille, mutta pari kertaa vuodessa on hyvä tehdä enemmän töitä ja tarkastella laajemmin sisältöjä sekä teemoitella niitä.
Teemoittelu on usein rankkaa käsityötä, mutta tuloksena saa selville, millaiset sisältökonseptit ovat vedonneet kohdeyleisöön parhaiten. Teemoittelun avulla voi myös selvittää, mitkä sisällöt ovat huippusisältöjä ja millaisten sisältöjen rooli taas on tärkeä, kun tahdotaan sitouttaa tai ylläpitää sivun jatkuvaa relevanssia kohdeyleisön keskuudessa. Jos etukäteen on tehty sisältöstrategiaa ja konseptointia, teemoittelun avulla saa suoraa palautetta siitä, mitkä sisältökonseptit toimivat, mitä pitää kehittää ja mitkä joutavat kokonaan pois.
Asiantuntijoiden vaikuttavuuden mittaaminen
Organisaatiot kannustavat työntekijöitään olemaan aktiivisia sosiaalisessa mediassa, koska se lisää näkyvyyttä ja tunnettuutta sekä antaa organisaatiosta avoimemman ja positiivisemman mielikuvan. Hyviä tavoitteita, mutta moniko mittaa ja analysoi hyötyjä, joita henkilöstön kouluttaminen ja sosiaalisen median aktiivisuuden tukeminen tuottaa? Mittaaminen voi toimia myös kannustimena, kun asiantuntijoille on mahdollista näyttää heidän sosiaalisen median tekemisensä merkitys.
Organisaation asiantuntijoiden aktiivisuuden ja sen tuomien vaikutusten mittaaminen vaatii usein analytiikkaa helpottavaa työkalua ja on haastavaa kanavissa, joissa asiantuntijat toimivat hyvin yksityisillä profiileilla. Haastavuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ei olisi hyödyllistä seurata asiantuntijoiden panoksen vaikutusta siihen missä, miten ja kuinka usein organisaatio on näkyvillä sosiaalisessa mediassa.
Yhteenveto
Omien sisältöjen toimivuuden lisäksi kannattaa myös muistaa toimialan analysoinnin eli benchmarkkaamisen mahdollisuudet. Toimiala-analyysin avulla pääsee tarkastelemaan, miten oma organisaatio erottuu kilpailijoista tai vastaavista organisaatioista. Tämän lisäksi toimiala-analyysin avulla voi oppia tuntemaan omaa kohdeyleisöään ja heidän mieltymyksiään paremmin sekä asettaa uusia tavoitteita.
Vaikka laajatöinen mittaaminen saattaakin hetkellisesti viedä paljon resursseja, rahaa tai työtunteja, maksaa se itsensä yleensä takaisin ja vähintäänkin perustelee, miksi sosiaalisen median jatkuvaan hyödyntämiseen on hyvä käyttää resursseja.
P.S. Toteutamme analyysejä asiakkaillemme! Ole yhteydessä, jos kiinnostuit.
Kirjoittaja: Siiri Kärkkäinen
