Yrityksen asiantuntijoilla on valtava viestinnällinen potentiaali, mutta moni kokee kameralle esiintymisen jännittävänä tai jopa ahdistavana. Miten siis tukea ja kannustaa asiantuntijoita niin, että esiintyminen ei tunnu vaatimukselta vaan mahdollisuudelta?
Asiantuntijat rakentavat luottamusta omilla kasvoillaan
Viestintä sosiaalisessa mediassa on usein tehokkainta silloin, kun sen tekevät ihmiset. Sosiaalisen median alustalla on vain luontevaa kiinnittää huomionsa toiseen ihmiseen infograafin sijaan. Kun asiantuntija esiintyy videolla omalla äänellään ja persoonallaan, viesti on aito ja lähestyttävä. Katsoja uskoo todennäköisemmin ihmistä kuin kasvotonta brändiä tai logoa.
Video toimii erinomaisena välineenä etenkin silloin, kun halutaan selittää monimutkaisia aiheita. Kun sisältö tiivistyy asiantuntijan omiin sanoihin, sillä voidaan välittää paljon enemmän kuin vain tietoa. Videolla voidaan välittää tiedon lisäksi tunteita, jotka auttavat katsojaa samaistumaan aiheeseen. Lisäksi sosiaalisen median algoritmit suosivat sisältöä, jossa näkyy ihminen. Kasvot ja katse pysäyttävät.
Esiintyminen ei ole luontaista kaikille
Vaikka videoiden tekeminen hyödyntäen organisaation työntekijöitä voi tuntua hyvältä idealta, se ei aina tarkoita, että vapaaehtoisia kameran eteen tulee jonoksi asti. Pelko mokaamisesta tai videolla itsensä nolaamisesta voi estää osallistumisen kokonaan. On myös tavallista kokea, ettei minulla ole mitään erityistä sanottavaa tai ettei esiintyminen kuulu omaan rooliin.
Nämä kokemukset ovat hyvin tavallisia, inhimillisiä ja ymmärrettäviä. Niihin ei auta pelkkä rohkaisu tai tekninen ohjeistus, vaan tarvitaan kulttuuria, joka rakentaa luottamusta ja antaa luvan kokeilla. Ketään ei pidä pakottaa kameran eteen, koska silloin videon sisältö kärsii varmasti.
Kun olette löytäneet ensimmäiset rohkeat kameran eteen, kiittäkää heitä kunnolla. Älkääkä verratko kieltäytyneitä heihin. “Tässä nämä meidän rohkeat esiintyjämme!” ei ole lause, joka luo luottamusta.
Henkilö, joka on suostunut kerran kameran eteen, saattaa suostua uudelleenkin, mutta kerran kameran eteen uskaltamista ei tule pitää jatkuvana suostumuksena. Kysykää siis joka kerta uudelleen henkilöitä mukaan olettamatta suostumusta ja antakaa ilahtumisen näkyä, jos hyvä esiintyjä suostuu uudelleen kuviin.
Ujompi asiantuntija saattaa rohkaistua vasta toisella kyselykierroksella nähtyään ensimmäisten suostuneiden videot, joten kysykää ja rohkaiskaa henkilökuntaa kameran eteen aina uusilla kierroksilla. Muuten voi käydä niin, että esiintyjäjoukko kutistuu ajan kanssa pahimmillaan vain yhteen asiantuntijaan, jonka harteilla on kannatella kaikkea esiintymistä videoilla.
Organisaatio voi rakentaa esiintymiselle turvallisen tilan
Esiintymiskynnystä madalletaan parhaiten luomalla ilmapiiri, jossa kameran eteen astuminen on sallittua mutta ei pakollista. Tämä alkaa siitä, että osallistuminen tehdään helpoksi ja turvalliseksi.
Ensimmäinen askel voi olla testivideo, jota ei ole tarkoitus julkaista. Jollekin voi sopia paremmin esiintyminen äänellä ilman kuvaa. Toista auttaa valmis käsikirjoitus, kysymysrunko tai yhteinen sparraushetki ennen kuvausta. On tärkeää hyväksyä, että ensimmäinen esiintyminen ei ole koskaan täydellinen, eikä sen tarvitsekaan olla. Oppiminen tapahtuu yrityksen ja erehdyksen kautta.
Kokeilkaa rohkeasti juuri kyseiselle esiintyjälle parhaiten sopivaa tapaa olla kameran edessä. Onko esimerkiksi mahdollista kuvata asiantuntijaa tavallisissa työtehtävissään ja äänittää voice over -selitys videon päälle?
Ehkä kuvattava kokee olonsa kameran edessä parhaaksi, kun hän on haasteltavana? Luokaa silloin haastattelurunko ja editoikaa videolta kysymykset pois luonnollisen lopputuloksen saavuttamiseksi.
Vinkkejä onnistuneeseen esiintymiseen:
- Käykää läpi kysymykset tai niiden aiheet, mutta välttäkää vastausten harjoittelua, jotta lopputulos on luonnollinen, eikä puisen harjoiteltu.
- Pyydä haastateltavaa toistamaan kysymys luontevasti vastauksensa alussa, esim. Kysymys: ”Mikä on kiinnostavinta sosiaalisessa mediassa?” Vastaus: ”Minusta kiinnostavinta sosiaalisessa mediassa on..” Editoimalla kysymyksen pois saatte edelleen kiinnostavan vastauksen, missä aihe ja kysymys ovat vastauksessa sisällä, eikä selittelyjä kaivata.
- Pyydä haasteltavaa katsomaan sinua. Aseta kamera viereesi, mutta pidä katseyhteys haastateltavaan. Näin kameran mustan linssin tuijotus ei tunnu niin uhkaavalta.
Etsikää kuvattavan kanssa teille parhaiten sopiva tapa olla kameran edessä. Sosiaaliseen mediaan mahtuu erilaisia videoita, eikä ole vain yhtä tapaa luoda kiinnostavaa asiantuntijavideota.
Antakaa esiintyjälle tarpeeksi tietoa etukäteen. Kuinka pitkä videosta tulee? Esimerkiksi 15 sekunnin pätkään suostuminen on helpompaa kuin viiden minuutin esittelyvideolle.
Kun videoita tehdään organisaatiolle useita, esiintyjälle voidaan luoda varmuutta toistamalla videoissa selkeää rakennetta. Kun formaatti on tuttu, ei tarvitse miettiä kaikkea alusta. Esimerkiksi sarja, jossa asiantuntijat vastaavat yleisiin kysymyksiin tai jakavat käytännön vinkkejä, toimii usein hyvin. Myös kevyemmät ideat, kuten asiantuntijan päivän huomio tai ajankohtainen näkökulma, voivat toimia matalan kynnyksen aloituksena.
Luo luottamusta:
- Teroittakaa esiintyjille, että lopputuloksen pääsee katsomaan ennen videon julkaisemista.
- Kertokaa etukäteen, missä kanavissa videota näytetään. Voitte myös luoda erillisen sopimuksen videon käyttötarkoituksista ja oikeuksista. Saako videota käyttää mainontaan vai pelkästään orgaanisissa julkaisuissa sosiaalisessa mediassa? Entä kuinka kauan yrityksellä on oikeus materiaaliin? Nämä on hyvä käydä läpi kirjallisesti, ettei esiintyjälle tule huijattu olo.
- Sopikaa kuvauksista etukäteen. Kukaan ei halua tulla kameran eteen, kun meikit ovat jääneet kotiin ja hiukset ovat rasvaiset.
- Varatkaa riittävästi aikaa kuvauksille, ja lupaa esiintyjälle, että voitte kuvata niin monta ottoa kuin on tarve. Hoputtaminen ja kiireentuntu asettavat paineita eivätkä luo ilmapiiriä mihin haluaa palata.
- Tarkista, että kuvattava näyttää hyvältä kamerassa, äläkä epäröi tarkistaa sitä vielä ylimääräisenkin kerran. Voit vaikka sanoa leikkisästi: ”Näytä hampaat! Katsotaan, ettei sulla ole siellä pinaattia!” Kukaan ei halua nolata itseään, ja kun kameran takana kerrotaan avoimesti, että tekijät ovat kuvattavan puolella, se luo itsevarmuutta.
Miten rohkeudesta kiitetään?
Pitäisikö videolle uskaltautuneita kiittää tai palkita jotenkin? Pieni kiitoksen ele voi kertoa, että rohkeus huomataan, eikä osallistuminen ole itsestäänselvyys. Kahvilahjakortti, viesti yleisellä kanavalla organisaation intrassa tai vaikka karkkipussi kuvausten jälkeen voi olla ilahduttava ele.
Samalla on hyvä tunnistaa, mitä säännöllinen palkitseminen viestii pitkällä aikavälillä. Jos esiintymisestä tulee suoritus, josta odotetaan konkreettista vastinetta, osallistumisen motivaatio voi muuttua ulkoiseksi. Tämä voi johtaa siihen, etteivät työntekijät suostukaan enää jatkossa kameran eteen.
Parhaimmillaan kiitos on ele, joka tuntuu henkilökohtaiselta. Lämmin kommentti tai esihenkilön maininta tiimipalaverissa voi jäädä mieleen paljon vahvemmin kuin aineellinen palkinto.
Yritys voi rakentaa kulttuurin, jossa esiintyminen tuntuu luontevalta
Asiantuntijoiden esiintyminen sosiaalisessa mediassa ei ole vain sisällöntuotantoa. Se on osa organisaation kulttuuria, jossa luottamus, avoimuus ja yhteistyö näkyvät ulospäin. Kun esiintyminen ei ole pakko vaan mahdollisuus, syntyy sisältöä, joka on kiinnostavaa, inhimillistä ja vaikuttavaa.
Yritys voi vaikuttaa paljon siihen, miltä kameran eteen meneminen työntekijästä tuntuu. Turvallinen ilmapiiri, esimerkit, yhteinen tekeminen ja aito arvostus rakentavat yhdessä kulttuuria, jossa esiintyminen on osa arkea, ei yksittäinen ponnistus.
