Teemme Somecolla asiakkaillemme säännöllisesti sosiaalisen median analyysejä. Varsin usein analysoitavana ovat Facebookin, Twitterin, Instagramin ja LinkedIn:in sisällöt. Usein myös benchmarkaamme asiakkaidemme sosiaalisen median toimintaa alan muihin toimijoihin ja pyöritämme säännöllisesti myös vuosianalyysejä, jotka valottavat yrityksen sosiaalisen median suoriutumista kokonaisen vuoden ajalta.
Analyysejä käytetään tekemisen suunnittelussa, ja analyysien löydökset tuovat meitä lähemmäs sisältö- tai viestintästrategiassa asetettuja tavoitteita. Kuten strategimme Minna Valtari totesi, “muista määritellä aina tavoitteet sisältötyölle, jotta tiedät, mitä mittaat. Saat nimittäin yleensä juuri sitä, mitä mittaat“. Mikäli tavoitteissa siintää tykkääjämäärän kasvu, analyysien tuloksissa näkyy luultavasti juurikin se.
Analyysit ovat erinomaisia opettajia monessakin mielessä, sillä ne eivät anna sijaa mututuntumalle.
Analyysien tulokset palauttavat sisällöntuottajan nopeasti maan pinnalle, mikäli harhaluuloja tuotetun sisällön menestymisestä on ehtinyt syntyä. Toisaalta, kuten kuka tahansa hyvä opettaja, myös analyysit voivat olla hunajaa itsetunnolle. Esiin kaivetut numerot, piirakkakuviot ja kaaviot voivat parhaimmillaan lujittaa onnistumisen tunnetta ja kertoa, että “hei, sä todellakin osaat tän homman”.
Myös me analyysejä tekevät somecolaiset opimme jatkuvasti asiakkaidemme sisällöistä. Kaikki se Excelin pyörittäminen, työkalujen kautta menestymisen numeroiden haaliminen ja pylvästaulukoiden luominen auttaa myös meitä muodostamaan hyvää yleiskuvaa sosiaalisen median sisältöjen hiteistä ja hudeista. Tottahan toki jokainen asiakas on erilainen ja tuloksiakin näin ollen tarkastellaan hieman erilaiset linssit päässä, mutta toistuvia teemoja, yhteneväisyyksiä ja lainalaisuuksia on helppo huomata.
Mitkä sisältöteemat siis tuntuvat toistuvan tehdyissä analyyseissä? Minkälaiset aiheet vaikuttaisivat menestyvän sivulla kuin sivulla?
Tässä viisi sosiaalisen median analyysien synnyttämää havaintoa onnistuneeseen sisältöön:
1) Uskallus kokeilla. Analyytikon silmiin osuu usein etenkin Facebookissa sisältöjä, joissa on lähdetty rohkeasti kokeilemaan siipiä vaikkapa erilaisen teeman tai julkaisuformaatin kautta. Kun linkkijakoihin keskittynyt organisaatio päättääkin ladata videon henkilökunnan tavallisesta tiistaipäivästä, pyyhkii analyytikko silmälasinsa puhtaiksi ja tutkii julkaisua tarkkaan. Kun Facebookin nykyinen algoritmi vaikeuttaa yrityssivujen orgaanista näkyvyyttä huomattavasti, voidaan rohkeus palkita parempana näkyvyytenä ja sitä kautta tykkäyksinä, reaktioina ja klikkauksina.
2) Ihmiset esiin. Läpileikkaava teema analyysejä tehdessä on ihmisten näkyminen. Olivat he sitten kuluttajabrändin tyytyväisiä asiakkaita, organisaation terävimpien asiantuntijoiden haastatteluja tai yrityksen tapahtumassa näkyvää henkilökuntaa ja asiakkaita, meitä sosiaalisen median käyttäjiä kiinnostavat toiset ihmiset. Arjen ilot ja onnistumiset sekä oman brändin esilletuomiset voi siis luontevasti tehdä ihmisten kautta.
3) Yleisön tunteminen. Kun organisaatio tuntee jo sosiaalisen median yleisöään, osataan sisältökin räätälöidä paremmin yleisölle sopivaksi. Miten sen yleisön sitten oppii tuntemaan? Esimerkiksi Facebook antaa kätevää kävijätietodataa sivun seuraajista ja sivulla vierailevista. Hiomalla sisältö palvelemaan juuri tätä yleisöä vältytään pahoilta hudeilta, kun tuotettu sisältö tulee suunnitelmallista sisällöntuotantoa ja iskee yleisöön. Kokemuksen karttuessa lisääntyy ymmärrys siitä, mihin juuri se oma yleisö reagoi – mistä he tykkäävät, miten he kommentoivat ja minkälainen sisältö herättää yleisössä halun jakaa julkaisuja eteenpäin.
4) Aktiivinen julkaisutahti toimii useimmiten hyvin, vaikkakin on hyvä pitää mielessä yksi mutta: varo spämmäämistä. Toisinaan vähemmän on enemmän, mikäli harvemmassa tahdissa tehdyt julkaisut osuvat suoraan tykkääjien hermoon. Toisaalta etenkin uuden sosiaalisen median toimijan vasta kasvattaessa seuraajamääriään ja sivunsa tunnettavuutta, on aktiivisuus tärkeässä roolissa. Liian vimmainen julkaisutahti usein kuitenkin syö julkaisuiden menestystä kuin hiiri juustoa. Nakerrusta välttääkseen kannattaakin suunnitella tasaisen reipas tahti, jolloin julkaisuruuhkaa ei pääse syntymään eivätkä seuraajien ärsytyskäyrät lähde nousuun liian tykittävästä julkaisutahdista.
5) Monipuolisuus. Yksi pieni suuri sana. Monipuolisuus sisällössä voi tarkoittaa esimerkiksi monipuolista julkaisutahtia pitkin viikkoa tai sisältöjen jakaantumista tasaisesti tekstin, kuvan ja videon välille. Harva seuraaja jaksaa katsella toistoa päivästä toiseen, vaan alkaa kaipaamaan vaihtelua ja uusia näkökulmia. Keskitytkö jakamaan kiinnostavia linkkejä sivullesi? Mitä jos kokeilisit pelkkien linkkien sijaan tehdä aiheesta julkaisun kiinnostavalla kuvalla ja tekstillä? Entä jääkö julkaiseminen liian usein roikkumaan perjantai-iltapäivän varaan? Ajastamalla esimerkiksi Facebook-julkaisuja voit hajauttaa sisältösi eri kellonajoille ja viikonpäiville.
Kysymys kuuluukin: tiedätkö sinä, miten sosiaaliseen mediaan tuottamasi sisältö menestyy? Ennen kuin seuraavan kerran klikkaat julkaise-nappulaa, pysähdy miettimään hetkeksi sisältöäsi, tavoiteltua yleisöä ja julkaisuajankohtaa. Kysy itseltäsi: millaista sisältöä minä haluaisin nähdä tällä sivulla? Asettamalla itsesi sivun seuraajan asemaan tulet todennäköisesti tuottaneeksi juuri sitä ihmisläheistä sisältöä, jota sivulle kaivataan ja joka siellä menestyy.
Muistamalla sisältöjen säännöllisen analysoinnin saat myös mustaa valkoisella omasta onnistumisestasi. Ota siis analyysien opit talteen ja lähde rohkeasti kehittämään omaa sisältöäsi!
